Voimaeläimistä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Backman, Markku: Voimaeläimet 1-2 (2008-2010) ja Voimaeläimet: syvä yhteys (2013)
Vuori, Kanerva: Voimaeläimet oppainasi (2011)
Gauding, Madonna: Personal power animals: for guidance, protection and healing (2006)
Noita kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi, ja jollei niitä ole siellä, voit pyytää niitä kaukolainaksi.
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita- lehden numerossa 2/2005 on artikkeli aiheesta. Sen löydät myös verkosta linkistä http://www.thuleia.com/voimael.html
Verkosta löytyy tietoa myös esim. osoitteista: http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-p-v ,
http://www.kuudesaisti.net/voimaelaimet
http://anandaseva.fi/artikkelit/...
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa...
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa ...
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Suomalaisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myynnissä esim.
Melo e Abreu, Liisa: Lusomania - portugalin alkeiskirja (kirja ja kasetti).
Freeland, Alan: Bica Portuguesa - portugalin alkeiskurssi (tosin vain pelkkä kirja)
On olemassa myös matkailijoille tarkoitettu teos "Portugalia matkailijoille" (julk. 1978), mutta tämä on siis vain pelkkä kirja. Ja valitettavasti näin vanhaa julkaisua ei ole enää saatavissa kirjakaupoista. Lohjan kaupunginkirjastossa se on kuitenkin lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
Yhdysvaltalainen Walter Elias Disney (1901-1966) eli Walt Disney oli piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori.
Internetlähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Walt_Disney
http://disney.go.com/vault/read/walt/index.html
http://www.justdisney.com/WaltDisney100/
Kirjallisuutta:
Thomas, Bob: Walt Disney: elämäkerta. Suomentanut Henry Tanner. (Helsinki Media 2001)
Deforgesin teoksia on käännetty englanniksi lähinnä 1980-luvulla eli kaikki käännetyt teokset ovat ilmestyneet ranskaksi aluperin 70- ja 80-luvuilla. Mainitsemistasi teoksista emme löytäneet käännöksiä englanniksi. Etsimme myös saksankielisiä versioita, mutta niitäkään ei löytynyt.
Etsimme kirjoja seuraavista tietokannoista:
http://www.globalbooksinprint.com/
http://www.worldcat.org/
Sekä tietenkin googlesta, Amazonista ja suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista.
Wikipediassa nimet on siis ilmeisesti käännetty vartavasten artikkelia varten.
Amazonilla on muuten myös ranskalainen (www.amazon.fr) ja saksalainen (www.amazon.de) versio, joista voit tilata samoilla tunnuksilla kuin amerikkalaisesta ja brittiläisestä Amazonista.
Terveyskirjaston sivuilta ( http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00… ) voi lukea Antti Aron artikkelin Mitkä ovat ravinnon energiantuottajat? Artikkelissa on kappale Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa. Artikkelissa käsitellään tarkemmin kyseisiä aineita ja niiden ravintolähteitä. Bios 4 -kirjassa (kappaleen 8 alussa) sanotaan, että energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä orgaanisia molekyylejä ovat erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja rasvat. Ihmisen fysiologia ja anatomia (2004) -kirjassa kerrotaan, että energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet ja ajoittain myös alkoholi (s. 394). Kirjan mukaan...
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
Tarkoitatko vuoden 1996 Disneyn animaatioelokuvaa? Tämän elokuvan The bells of notre dame -kappale on Salon pääkirjaston musiikkiosastolla nuotissa nimeltä Disney solos for flute.
http://www.salo.fi/kirjasto/
Tekijänoikeuslaki ei tällaisissa asioissa anna selvää vastausta, koska kaikki riippuu siitä, onko toisen työtä (tässä tapauksessa Picasson) käytetty vain lähtökohtana omalle itsenäiselle työlle vai onko kyseessä jonkinasteinen kopio. Rajanveto on vaikeaa ja viime kädessä sen tekee oikeusistuin, jos joku vie asian sinne asti.
Lähtökohtana on kuitenkin järkevää pitää sitä, että jos uusi työ on "selkeästi yhdennäköinen alkuperäisen kanssa", omaperäisyys on ainakin kiistanalainen. Pelkästään tekotapa tai poikkeavat materiaalit eivät vielä takaa, että teos on kuvataiteellisessa mielessä omaperäinen, mikä on lain vaatimus uuden tekijänoikeuden syntymiselle. Esimerkiksi Picasson Guernica-taulun versio mosaiikkitekniikalla on edelleen Picasson työ...
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Musiikin mainitsemaasi tv-sarjaan on tehnyt irlantilainen kelttiyhtye Clannad. (CLANNAD : The Legend : music from the tv-series Robin of Sherwood. RCA Records 1984.) Levyä on ainakin pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, joiden kokoelmia pääset selaamaan Plussa-tietokannan kautta http://www.libplussa.fi/ Muiden yleisten kirjastojen tietokantoja pääset selaamaan vaikka kirjastot.fi-palvelun monihaun kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247. Levyä pitäisi lisäksi olla saatavilla hyvinvarustetuissa levykaupoissa.
