Helsingin Sanomat on mikrofilminä luettavissa ja kopioitavissa Helsingin yliopiston kirjastossa ja Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehden mikrofilmiversio on myös Helsingin kaupungin pääkirjastossa, mutta kirjasto on remontin takia suljettuna, joten se ei ole käytettävissä.
Täältä löytyy tietoa Helsingin yliopiston mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm
Täältä Espoon Leppävaaran kirjaston mikrofilmeistä:
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;606;607;7119;7224;2…
PIKI-verkkokirjastomme (kattaa Pirkanmaalta Tampereen lisäksi 21 muuta kunnan- tai kaupunginkirjastoa)kokoelmista löytyy todellakin lähinnä paikallisyhditysten historiikkejä sekä 2 valtakunnallisen liiton historiaa. Laitan nämä kaksi historiikkia tähän vielä vaikkakin ne saattavat Teillä jo olla.
1.
TEEMME tulevaisuutta : 75 vuotta 4H-nuorisotyötä 1928-2003
Suomen 4H-liitto
[Helsinki] : Suomen 4H-liitto, 2003 (Forssa : Forssan kirjap.) 98 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 952-9868-19-7 (nid.)
2.
TYÖN ja taidon tiellä : 50 vuotta 4H-toimintaa / toimitustyö: V.J. Palosuo, Pentti Lindsberg, Laura-Leena Happonen ; tilasto-osan piirrokset: Liisa Kontturi ; haastattelut: Erkki Kujala ... [et al.]
[Helsinki] : [Suomen 4H-liitto], 1978
192 s. : kuv. ; 26 cm...
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Espoon osalta vastaamme Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun jättämäänne kysymykseen näin: Meillä on Suomen Kuvalehden sidottuja vuosikertoja vuodesta 1922 lähtien ja osa on irtonumeroina. 1930-luvun Suomen kuvalehden numeromme ovat irtonumeroita, mutta ne ovat kooltaan yhtä suuria kuin sidotut vuosikerratkin, joten ei se tässä tapauksessa auta, vaikka lehden numerot ovatkin irtonumeroita. Espoossa ei ole kaikkia vuosikertoja, näyttää siltä että 1960- ja 1970- luvuilta puuttuu. Lehti ilmestyi uudessa pienemmässä koossa ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pasilan kirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan lehden kaikki ilmestyneet numerot. Mikäli Helsingissäkään ei ole suurempikokoista tasoskanneria, on mahdollista pienentää isokokoisten...
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
Tarkoitat ehkä hänen romaaniaan Riivaus: romanttinen kertomus. Kirjan on suomeksi julkaissut kustannusosakeyhtiö Teos tänä vuonna (2008). Asiaa kannattanee kysyä kustantajalta:
http://www.teos.fi/palaute.php
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Voisiko kyseessä olla Veera Lahtisen teos "Ja tästä ei sitten puhuta"? Kirja on julkaistu vuonna 2001 ja sen kustantaja Like kuvailee kirjaa sanalla tosikertomus.
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisbibiografia Fennicasta ei tosiaan valitettavasti löydy aina tietoa uusimmista painoksista, tai uusimmista kirjoista.
Tiedot uusimmista painoksista, ainakin uusien teosten osalta, löytyvät kirjan julkaisijan sivuilta. Asiaa voi hämärtää se, että julkaisija on saattanut vaihtua tai yhdistyä toiseen. Sairaanhoito ja huolenpito -kirjastasta on ilmestynyt 7. painos vuonna 2009 WSOY:n julkaisemana. Kirjan 8.-10. painos ovat kuitenkin yrityskauppojen aiheuttamien muutosten takia Sanoma Pron julkaisemia. Myös isojen kirjakauppojen hakuja kannattaa käyttää uusimpien painosten jäljittämiseen. Kirjastojen hakujen kautta uusi painos löytyy heti, kun kirja on tullut kirjaston kokoelmiin.
8.-10. painos tarkoittaa sitä, että nämä kolme...
Kyseessä on Hilja Haahden runo Matkalla joulukirkkoon ja se alkaa sanoilla "Juokse, juokse, hepo vilkas, vikkelään!" Runo sisältyy useisiin alakansakoulun lukukirjoihin ja runoantologioihin.
Matkalla joulukirkkoon on luettavissa esimerkiksi antologioista Lapsuuden joulu, osa 1 ( toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979), Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Juha Virkkunen ja Satu Marttila, Tammi,1978)
Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu...
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
Suomen Kuntaliiton ylläpitämässä Suomen kunnat sivustossa http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/a3suomi.pdf on kartta jossa näkyy Suomen kunnat, maakunnat ja läänit. Kartta on pdf-muodossa ja saat sen suuremmaksi, eli kuntien nimet näkyviin, alhaalla vasemmalla olevan %-valikon avulla. Samat kartat löytyvät myös Suomen Kuntaliiton julkaisemasta Tietoja kunnista - kunnittain ja alueittain tilastosta (2000). Julkaisu löytyy ainakin suurimmista kirjastoista.
