Ett sätt att söka information är att kontakta lokala tidningar:
Nya Åland (http://www.nyan.aland.fi/) eller Ålandstidningen (http://www.tidningen.aland.net/) Titta också på sidan: Åländska länkor (http://www.mhbibl.aland.fi/aland/).
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Lukemista nuorelle voi etsiä Helmetin lukudiplomeista https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php tai suoraan Helmet-luettelosta https://haku.helmet.fi .
Lukudiplomissa lukuvinkit on jaoteltu luokka-asteiden mukaan eri ikäisille lukijoille. Luokkien 5-6 vinkeissä on teema Kevyttä ja hauskaa, sieltä löytyy humoristisia kirjoja. Yläkoulun vinkeissä Kirjahelmistä ainakin Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille ja Terry Pratchetin ja Neil Gaimanin Hyviä enteitä ovat humoristisia. Hyviä enteitä on ratkiriemukas maailmanlopun visio, Linnunradan käsikirja on jo klassikko, ilveily ja parodia maailmalopusta kun maapallo on raivattava avaruuden halki rakennettavan valtaväylän alta pois.
Helmet-hausta löytyy...
Mandasta (maakuntakirjastojen yhteistietokanta) löytyy seuraavat
viitteet: Peugeot 106 : [1991 to 1994]; Peugeot 106 : [1991 to June 1996];
Peugeot 106 (petrol & diesel). Näitä kirjoja voit kaukolainata
kotikuntasi kirjastoista.
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio...
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Netistä löytyy oikein hyvä sivusto elänten kasvattamista lapsista (englanninkielinen):
http://www.feralchildren.com/en/index.php
Kaunokirjallisuuden puolelta tulee mieleen esim. R. Kipling: Viidakkokirja (Mowgli-poika on susien kasvattama) ja Bourroghsin Tarzan-kirjat.
Suomessakin on esitetty kaksi mielenkiintoista elokuvaa aiheesta: Truffaut: Kesytön, Herzog: Kaspar Hauser (nämä mainitaan myös ylä mainitussa sivustossa).
Tunturisuden sivusto
http://www.tunturisusi.com/ , kasto kohta susilapset perustiedoissa, http://www.tunturisusi.com/susilapset.htm .
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Mahtaisiko kyseessä olla Paula Mattilan kertomus Hutilus.
Tarina on julkaistu Mattilan teoksessa Päivänpaisteisia satuja, Karisto, 1949 ja Lasten joulukirjassa, 56, Karisto, 1966. Molemmat kirjat löytyvät Pasilan kirjavaraston kokoelmista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ , http://www.helmet.fi/
Hutilus kertoo tytöstä, joka on varsin ahkera ja nopea toimissaan, mutta "kuitenkin oli kaikki, mitä hän teki, niin hutiloitua, ettei äitinsä voinut muuta kuin pudistaa päätänsä ja huokaista: - Voi pikku hutilukseni, pikku hutilukseni"
Äiti lähtee kysymään neuvoa viisaalta mummolta, joka kehrää villasta suuren lankavyyhden, jonka hän heittää ilmaan ja antaa toisen pään äidille kotiin vietäväksi. Äidin on annettava langanpää Hutilukselle...
Kyseessä on perulaisen Manuel Scorzan (1928-1983) runo "Tyhjä talo".
Linkki Yleisradion Elävästä arkistosta löytyvään Manuel Scorzan haastatteluun: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=116&a=2099
Lainaamiseen tarvitset pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-kortin. Saat sen käymällä paikanpäällä jossain Helsingin, Vantaan, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteessä ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Kirjastokortin saa kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Voit myös pyytää Nurmijärven kirjastoa tilaamaan Mikko Perkoilan LP:n sinulle kaukolainaksi. Kaukolaina Nurmijärvellä maksaa 5 euroa.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Mietettä "Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen" en sanatarkasti onnistunut Nietzschen teoksista löytämään. Kaksi samanhenkistä ajatelmaa kuitenkin löysin, joihin kysymyksen aforismin voisi ajatella perustuvan. Nämä katkelmat selventävät myös, mihin Nietzsche perustaa näkemyksensä istumalla saatujen ajatusten arvottomuudesta: henki on yhteydessä ruumiiseen, ja aktiivinen henki edellyttää aktiivista ruumista.
Kirjassaan Ecce homo Nietzsche kirjoittaa: "Istua niin vähän kuin mahdollista; ja uskoa vain sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat syntyneet ulkosalla vapaassa liikkeessä - silloin kun lihaksetkin viettävät juhlaa. -- Sitkeät istumalihakset - olen sanonut tämän aiemminkin - suoranainen synti pyhää henkeä vastaan." Tässä sitaatissa...
HelMet-tietokannasta ei valitettavasti pysty etsimään lehtiartikkeleita, koska lehtien sisältöä ei asiasanoiteta.
Lehtiartikkeleita pystyy kuitenkin etsimään kotimaisten artikkelien viitetietokanta Artosta https://finna.fi Myös artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy tietoa kotimaisten aikakaus- ja sanomalehtien sisällöstä. Aleksi on käytettävissä kirjastoissa.
Vantaan kaupunginkirjaston tiedonlähteet-sivulta http://kirjasto.vantaa.fi/tiedonlahteet/index.php?page=4 löytyy luettelo erilaisista hyödyllisistä artikkeli- ja lehtitietokannoista.
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
