Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Emme ole valitettavasti löytäneet vastausta kysymykseesi. Selailin läpi mietelausekokoelmia Sanoista kauneimmat (WSOY 2003) ja Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta (Gummerus 2004) sekä runokokoelmaa Häävene vesiä käypi: runoja ja riimejä hääparille (Karisto 1999). Tunnetusta morsiamen ja sulhasen vuoropuhelusta Raamatun Korkeasta Veisusta (=Laulujen laulusta) tämä pätkä näytä olevan, en löytänyt sitä Sapfon runoista enkä William Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Toivottavasti saamme apua arkiston vastausten lukijoilta, jotka usein tunnistavat pätkiä, jotka meiltä jäävät löytymättä!
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Ainakin alla olevan linkin kautta pääsee nettikauppaan ja on mahdollista ostaa tuotteita kuten jakkaroita jms.
BTJ Pro web shop –verkkokauppa on ns. avoin verkkokauppa ja avoin kaikille. Tehdäksesi ostoksia sinun on ensin rekisteröidyttävä verkkokaupan asiakkaaksi.
Nettikauppa: http://shop.eurobib.com/directfi/
Yhteystiedot: Asiakaspalvelu:
Puh: (09) 5840 4567, sähköposti: btjpro@btj.fi
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
William Shakespearen runoelmaa "Venus and Adonis" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David...
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Suomessa julkaistun kirjallisuuden painostiedot voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Tietokantaan pääsee nettiyhteydellä sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica.htm . Tietokanta julkaistaan myös CD-ROM-levyinä. Fennica CD-ROM on käytettävissä kirjastoissa. Uudempien kirjojen tarkistukseen voi toki käyttää myös jonkun vapaakappalekirjaston kokoelmatietokantaa. Esim. Oulun yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeudet.
Uusimmat Mainonnan kansainväliset perussäännöt on vuodelta 1997 ja painettu samaan julkaisuun kuin Internet-mainonnan kansainväliset ohjeet (1998). Fennica CD-ROMilta tai Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula....
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain Märta Tikkasen runoteos Gadsimta milas stasts (Vuosisadan rakkaustarina). Turun yliopiston kirjastosta löytyy F. E. Sillanpään, Aleksis Kiven, Juhani Ahon ja Johannes Linnankosken romaaneja latviaksi. Nykykirjailijoista löytyy Arto Paasilinnaa, Sisko Istanmäkeä, Leena Krohnia ja Johanna Sisisaloa sekä Rosa Liksomia latviaksi. Näitä romaaneja ei välttämättä lainata, vaan niitä täytyy tutkia lukusalissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa (Helsingissä) on kaksi Mika Waltarin latviankielistä teosta, joita voit kaukolainata: M¯es nemirsim nekad : rom¯ans no Somu 1939./40. gada ka¸ra (Antero ei enää palaa) ja Svesnieks ienaca s¯et¯a (Vieras mies tuli taloon). Kaukolainaus on maksullista....
Kirjailijoiden osalta tekijänoikeustietoja voi kysellä Suomen Kirjailijaliitosta, www.suomenkirjailijaliitto.fi , tai kustantamoilta. Aale Tynnin oikeudenomistaja on hänen tyttärensä.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
