Etsimänne runo on yksi säkeistö Eino Leinon runossa Päivän poika, ilmestynyt kokoelmassa Ajan aalloilla 1899. Koko runo Päivän poika on 8 sivua pitkä ja löytyy ainakin Eino Leinon Kootut I (1926),s. 351-358. Kirja on lainattavissa Rovanimen kirjastossa.
Ajan aalloilla -teos löytyy myös nettiosoitteessa http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88550/Ajan_aalloilta.pdf?seq…
Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones (1944) ei ole suomennettu. Teos on käännetty englanniksi ja julkaistu samalla nimellä kuin espanjankielinen alkuteoskin. Englanninkielistä käännöstä Borgesin teoksestä näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopistonkirjastossa. Koska kyse ei ole kurssikirjasta, teos pitäisi olla tilattavissa kaukolainaksi lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://es.wikipedia.org/wiki/Ficciones
http://en.wikipedia.org/wiki/Ficciones
Ainakin http://puutarha.net/ on sellainen nettikauppa, josta löytyy sekä vuoriruokobambua että eukalyptuksen taimia. Myös Plantagenista http://www.plantagen.fi/ Vantaalta löytyy vuoriruokobambua.
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Rock and roll -ilmaisun kääntäminen suomeksi ei ole aivan yksinkertaista, sillä ilmaisulla on useita eri käyttötarkoituksia ja suomennos riippuu luonnollisesti siitä, mistä niistä on kyse. Musiikkilajiin viitattaessa suomeksi tunnutaan useimmiten käytettävän termiä rockmusiikki tai pelkkä rock. Rock and roll -ilmaisulla on kuitenkin aikojen saatossa viitattu niin laivan liikeeseen merellä kuin seksin harrastamiseenkin, jolloin oikea käännös riippuu luonnollisesti asiayhteydestä. Huudahdus "Let's rock and roll!" taas voitaisiin kääntää vaikkapa "Antaa palaa!" tai "Antaa mennä!".
Sanatarkka suomennoskaan ei synny aivan itsellään, sillä sanakirja antaa kummallekin sanalle runsaasti eri merkityksiä. Verbi 'to rock' voi tarkoittaa esim....
Uusimmat löytämäni suomenkieliset kirjat, joissa saattaisi olla kaipaamaasi tietoa Meksikosta, ovat Mitä-missä-milloin 2001 ja Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen (1999). Edellisessä on mm. tietoa Meksikon viimeisimmistä vaalituloksista. M-M-M -vuosikirjan muissakin 1990-luvun loppuvuosien osissa näyttää olevan Meksikon viime vuosien yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Jälkimmäinen on kuvateos, mutta sisältää myös taustatietoa Meksikosta.
Seuraavat Meksikoa käsittelevät suomenkieliset yleisteokset ovatkin sitten hieman vanhempia:
Maailma tänään osa 4: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia (1966)
Maailma nyt, osa 4 (1994)
Talvitie, Jyrki K., Meksiko ja Keski-Amerikka : Belize,...
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
YLE:n opetusohjelmien Etälukio-sarjassa on ilmestynyt videotallenteet KEMIA : Petri ja pipetti. 2001 ja SOLUBIOLOGIA. 2001. Kumpaakaan ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta ne ovat tilattavissa kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi tai tehdä Internetin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi Elävä tiede -videosarjasta muutama aihettasi sivuava video :
YHTEYTTÄMINEN (1994), GENETIIKKA (1998) ja VERI (1995) ja lisäksi DIDAVISION : solut (2000).
Uusimmista nuortenkirjoista löytyy tietoa eri kustantajien nettisivuilta. Kannattaa vilkaista ainakin WSOY:n (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/products&main=5&sub=1), Otavan (http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/), Tammen (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=5221035504195…) ja Mäkelän (http://www.kustannusmakela.fi/ostoskori/) sivuja.
Aikaisemmin ilmestyneistä nuortenkirjoista löytyy paljon tietoa ja esittelyjä näiden Kirjastot.fi-sivujen linkkilistan kautta (http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat) mm. eri kirjastojen sivuilta.
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Sukunimi Tyrväinen on lähinnä keskisavolainen nimi. 1500-luvulta on kuitenkin myös mainintoja esimerkiksi Tyrffeinen-nimisestä kauppiaasta Kemistä ja Tyreunen-nimisestä henkilöstä Viipurista. Viljo Nissilän mukaan Tyrväinen-nimi ilmaisee kantajansa kotipaikan nimen Tyrvää. On kuitenkin myös mahdollista, että nimi palautuu esimerkiksi miehen nimeen Thorfast.
Mikkonen - Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish...
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W
Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)
Helkalan kartano -sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa, kirjat nimeltään järjestyksessä:
Reipas tyttö saa paikan
Hellitä suitsia, Kati
Helkalan villikot
Helkalan kilpakosijat
Häät Helkalassa
Näkemiin Helkala
Kirjailijasta ja kirjoista enemmän Kirjasampo -kirjallisuuden verkkosivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&...
