Anne-Liisa Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet on meillä hankinnassa ja siihen voi jättää ennakkovarauksen.
Geraint Andersonin Cityboy-kirjaa ei tietääksemme ole vielä suomennettu, joten sitä ei hankita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Toini Havun arvostelu Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -romaanista ilmestyi Helsingin Sanomissa 3.12.1959. Tieto on peräisin teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944, SKS 1981. Siinä on mainittu muitakin sanomalehtiarvosteluja.
Muita eri aikakauslehdissä ilmestyneitä aikalaisarvosteluja olivat mm.
Santakari, Esa.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Vartija. - Helsinki : Vartija. - ISSN 0782-033X. - 72 (1959), s. 175-176
Linkomies, Edwin.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Valvoja. - Helsinki : Valvoja-Ajan kannatusyhdistys. - 79 (1959), s. 225-226
Pennanen, Eila.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Parnasso. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0031-2320. - 10...
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Terveisiä täältä Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Turun kaupungin perustamiskirjaa ei ole säilynyt, mutta kaupungin syntyajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin tuomiokirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiseen paikkaansa Unikankareen mäelle. Kaupunkikehitys alkoi kunnolla 1280-luvulla, jolloin nykyistä tuomiokirkkoa alettiin rakentaa.
Rauno Lahtisen kirjoittama Turun historia (2014) antaa hyvän yleiskuvan vanhan pääkaupunkimme historiasta.
Thomas J. Craughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket käy ilmi, että hunnit olivat lähtöisin Aasiasta.
Kirjan mukaan hunnit olivat keskiaasialainen paimentolaiskansa, jotka ratsastivat vuonna 395 Kaukasuksen (Aasiaa ja Eurooppaa erottava vuoristo) solien läpi ryöstämään Rooman valtakunnan itäisiä osia. Hunnit kulkivat Turkin Kappadokian läpi, valloittivat Armenian kuningaskunnan ja hävittivät suuren osan Syyriasta.
Thomas J. Craughwell: Barbaarien valloitusretket (2009), s.36-65
Lainoja voi uusia joko käymällä paikan päällä jossakin pääkäupunkiseudun kirjastossa (kirjastokortti mukana) tai puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min) - ei kuitenkaan myöhässä olevia kirjoja. Lainan voi uusia 5 kertaa peräkkäin, paitsi silloin jos kirjasta on varaus kirjastossa.
Metakognitio, omaa ajattelua ja tiedollisia toimintoja koskeva tietämys tai uskomukset sekä näiden varassa tapahtuva oman ajattelun ja tiedonkäsittelyn ohjaus, valvonta ja säätely.
(Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Seuraavissa kirjoissa on tietoa kransseista, hautakoristeista jne.
Bergenström, Anna: Talvitunnelmia
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Innilä, Merja: Emmyn ikikukkia
Weimar, Martin: Tee itse kauneimmat kukkakranssit
Työministeriön sivuilta löytyy palvelu, jonka avulla voi hakea eri ammattien kuvauksia.Kirjoita hakuun "kirjasto", niin saat luettelon kirjastoissa käytössä olevista nimikkeistä ja niiden kuvailut. Palvelu löytyy osoitteesta: http://www.mol.fi/webammatti.cgi
Tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan peruskoulutuksesta ja kelpoisuusehdoista löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#koul….
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Helsingin Sanomat on mikrofilminä luettavissa ja kopioitavissa Helsingin yliopiston kirjastossa ja Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehden mikrofilmiversio on myös Helsingin kaupungin pääkirjastossa, mutta kirjasto on remontin takia suljettuna, joten se ei ole käytettävissä.
Täältä löytyy tietoa Helsingin yliopiston mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm
Täältä Espoon Leppävaaran kirjaston mikrofilmeistä:
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;606;607;7119;7224;2…
Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä:
Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982).
O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,...
PIKI-verkkokirjastomme (kattaa Pirkanmaalta Tampereen lisäksi 21 muuta kunnan- tai kaupunginkirjastoa)kokoelmista löytyy todellakin lähinnä paikallisyhditysten historiikkejä sekä 2 valtakunnallisen liiton historiaa. Laitan nämä kaksi historiikkia tähän vielä vaikkakin ne saattavat Teillä jo olla.
1.
TEEMME tulevaisuutta : 75 vuotta 4H-nuorisotyötä 1928-2003
Suomen 4H-liitto
[Helsinki] : Suomen 4H-liitto, 2003 (Forssa : Forssan kirjap.) 98 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 952-9868-19-7 (nid.)
2.
TYÖN ja taidon tiellä : 50 vuotta 4H-toimintaa / toimitustyö: V.J. Palosuo, Pentti Lindsberg, Laura-Leena Happonen ; tilasto-osan piirrokset: Liisa Kontturi ; haastattelut: Erkki Kujala ... [et al.]
[Helsinki] : [Suomen 4H-liitto], 1978
192 s. : kuv. ; 26 cm...
Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantilinja tuottaa sokeille ja heikkonäköisille kirjallista aineistoa saavutettavassa muodossa, kehittää keinoja ja tarjoaa tukipalveluja näkövammaisten tiedonsaannin helpottamiseksi sekä toimii asiantuntijana alan kysymyksissä.
Tiedonsaantipalveluiden nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.nkl.fi/tiedons/index.htm
mistä löytyvät myös henkilökunnan yhteystiedot. Sähköpostiasioissa lähetä viesti osoitteeseen
info@thp.nkl.fi
tai puhelimitse Näkövammaisten Keskusliitto ry,
puhelinvaihde 09 - 396 041/ tiedonsaantipalvelut
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin...
