Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan...
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David...
Hei!
Hakemalla Helmet.fi:n palvelu-hausta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löydät kirjastot, joissa on ompelukone. Koneita ei voi lainata kotiin, vaan niitä voi käyttää paikan päällä. Hakunilan lähikirjastoissa ei valitettavasti ole käytettävissä ompelukonetta. Helpoiten saavutettavissa ovat ehkä Pasilan kirjasto ja Kaupunkiverstas (Elielin aukio). Mahdollisesta käyttöopastuksesta voi kysyä kyseisistä kirjastoista.
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös...
Suosittelen seuraavia teoksia:
- Gelb, Michael: Ryhtiä elämään -- johdatus Alexander-tekniikkaan, Porvoo 1994
- Masterton, Ailsa: Alexander-tekniikka -- pieni käytännön opas, Hämeenlinna 1999
Teosten saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/ (Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), josta hakusanalla "Alexander-tekniikka" löytyy myös muita teoksia
eri kielillä. Puhelimitse voit varata nimellesi aineistoa, joka näyttää olevan "hyllyssä", se myös voidaan lähettää haluamaasi kirjastoon korvauksetta.
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Vuoden 1954 Hanhiemon satuaarre -kirjaa on Helmet-kirjastoissa vain yksi, joka on juuri nyt lainassa. Joten valitettavasti emme pysty sadun kulkua tarkistamaan. Voit halutessasi varata kirjan ja tarkistaa asian. Tässä linkki kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shanhiemon%20satuaarre__Ori…
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
Onkohan kysymyksessä LP-levy "Laula partiolainen", julk. Hämeen Partiopojat, esittäjät: Lehtonen, Rauni (johtaja). Plpk Kotkien soittokunta (orkesteri: puhallinorkesteri). Kokkonen, Jarmo (kuoronjohtaja). Pirkan Pojat (kuoro: poikakuoro). Viimeistähuutoa (yhtye). Ojanen, 'Lulu' Leena (laulu). Räsänen, Pauli (laulu). Nuotio-trio (yhtye).
Tämä levy on Sibelius-Akatemian kirjastossa, mutta valitettavasti sitä ei anneta kotilainaan. Tässä vielä kirjaston yhteystiedot http://www.siba.fi/Kirjastot/yhteys.html .
Kirjallisuusarvosteluja-lehti ei ilmesty enää. Internetistä löytyy Lukukeskuksen ylläpitämä www.kiiltomato.fi , josta löytyy kotimaisen proosan ja kotimaisen runouden, käännöskirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden arvosteluja suomeksi ja ruotsiksi.
ARTO-viitetietokannasta, josta löytyvät tiedot kotimaisissa erikoisaikakauslehdissä ilmestyneistä artikkeleista löytyi kaksi Pertti Koistisen Hoivan arvoitus -teosta koskevaa artikkeliviitettä:
Tekijä: Tedre, Silva
Nimeke: Ratkesiko hoivan arvoitus?
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Julkaisu: Janus. Jyväskylä : Sosiaalipoliittinen yhditys. - Issn 1235-7812.11 (2003) :2,s. 168-170
Tekijä: Moilanen, Merja
Nimeke: Puhetta hoivasta
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa...
Laitteen englanninkielinen nimi on 'sunshine recorder' ja siitä löytyy jonkun verran tietoa Internetistä, esim. http://www.gemmary.com/instcat/14/ , http://www.russell-scientific.co.uk/meteorology/campbell_stokes_sunshin… , http://web4.si.edu/sil/scientific-instruments/SIsingle-record-search.cfm (täältä löytyvät engl. valmistusohjeet, kun klikkaat tekstin kuvaa ja sitten kunkin sivun kuvaa, niin että teksti suurenee), http://www.agrometeorology.org/operational/instruments.html# . Sivustoja löytyy paljon enemmänkin tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ ) esim. hakusanoilla 'sunshine recorder meteorology'. Lisätietoja voisi löytyä myös Ilmatieteen laitoksen kirjastosta http://www.fmi.fi/kirjasto/index.html .
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahekemisto 1901-1982 kertoo, että hakemanne Iivari Kainulaisen kappale on nimeltään "Hammaslääkärillä" ja se on levytetty vuonna 1910 Gramophone-levymerkille. Levy on Helsingin Yliopiston kirjaston Musiikkikirjaston kokoelmissa, sieltä ei kuitenkaan lainata levyjä. Nuottia tai sanoja erikseen ei löytynyt. Helsingin Yliopiston kirjastossa voi kuunnella äänitteitä näinhän sanat voisi poimia ääniteeltä. Tämä asia pitää kuitenkin varmistaa Helsingin Yliopiston kirjastosta:
Musiikkikirjasto
Musiikkikirjastossa on neljä lukupaikkaa, kahdet musiikinkuuntelulaitteet ja kaksi työasemaa.
Päivystys, puh. (09) 191 21611
Syyskuun ajan ma, ke, pe 12-16
1.10.2001 lähtien ma-pe 12-17
Tässä on VIOLA-...
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
