Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen...
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Helsingin yleisistä kirjastoista kollegani suosittelee näitä:
Kirjasto 10 on musiikkiin erikoistunut kirjasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
Töölön kirjastossa on iso musiikkiosasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Paljon musiikkia löytyy myös
Itäkeskuksesta,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/
Kannelmäestä,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/
Malmilta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/
sekä Vuosaaresta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/vuosaari/
Sitten ovat tietysti alan oppilaitosten omat kirjastot.
Sibelius-Akatemia
http://lib.siba.fi/fi/etusivu/
Helsingin konservatorion ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto
http://www.konservatorio.net/fi/palvelut/kirjastopalvelut
Käyttökelpoisia suomenkielisiä tiedonlähteitä tämäntapaisten kysymyksien ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaiset teokset:
Richard D. Lewis, Kulttuurikolareita. Otava, 1996
Reima T. A. Luoto, Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus, 1993
Arja Mikluha, Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1997
Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1998
FINTRAn Kulttuureja ja käyttäytymistä -sarjan kirjat
Erityisesti japanilaista kulttuuria käsitellään mm. näissä:
Japanin kulttuuri. Otava, 1994
Juhani Lompolo, Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat.
Orienta, 2002
Japanilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Isänmaahan ja isänmaallisuuteen liittyvät tunteet ovat Japanissa hyvin voimakkaita....
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit...
Helsingin kaupunginkirjastossa lukuvalmennusta tarjoaa tällä hetkellä kaksi kirjastoa: Kallion ja Itäkeskuksen kirjastot. Tietoa tästä palvelusta löytyy Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kirjastosta_saa_nyt_lukuv…
Palvelua tarjotaan kenelle tahansa: korttia ei kysellä. Kauempana Helsingistä asuva voi asioida sähköpostin kautta, ja saada sitä kautta lukuehdotuksia. Henkilökohtainen tapaaminen ja valmiiksi koottu kirjakassi jäävät tällöin pois. Toki asiakas voi halutessaan myös matkustaa Helsinkiin tapaamaan lukuvalmentajaa.
Sellon kirjastossa Espoossa on mahdollisuus kaitafilmien digitointiin. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel… löytyvät tarkemmat tiedot ja yhteystiedot ajan varaamiseksi.
Kirjastot kyllä ottavat vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen yleensä tulevat vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat. Helsingissä Pasilan kirjastossa sijaitseva kirjavarasto saattaa ottaa vastaan myös vanhempia nimekkeitä, mikäli sen kokoelmassa on näistä nimekkeistä huonokuntoisia kappaleita, jotka sitten voidaan korvata lahjoituksina tulleilla parempikuntoisilla.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi.
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (...
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Lukujärjestys luo oman merkityksensä kumpaan tahansa mahdolliseen lukutapaan. Teossarjan ensimmäinen kirja Pohjanmaa ilmestyi vuonna 1982. Vielä tuolloin Tuuri ei suunnitellut kirjoittavansa sarjaa, mutta 1980-luvulla Pohjanmaa sai jatkokseen neljä teosta: Talvisota (1984), Ameriikan raitti (1986), Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Vuonna 1997 julkaistiin vielä sarjan päättävä Lakeuden kutsu, josta Tuuri palkittiin Finlandia-palkinnolla.
Alkuperäisen ilmestymisjärjestyksen luoma rikkonainen aikarakenne on sukutarinaa olennaisesti rakentava. Juuri epätahtisuudesta ja kerronnan aukoista syntyy taso, jota eräässä sarjaan liittyvässä tutkimuksessa nimitetään romaanisarjan seitsemänneksi kertomukseksi. Sarjan teokset toimivat...
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),...
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta...
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa...
