VHS-kasetit ovat tallennemuotona vähitellen poistumassa kirjastojen kokoelmista, eikä niitä käytännössä enää hankita uusia. Toisaalta näyttää myös siltä, ettei edes Ylen tallennemyynnistä ole saatavissa Hovimäen kolmatta kautta - siis ilmeisesti juuri noita jaksoja, jotka kirjastoltakin puuttuvat. Niinpä emme valitettavasti pystyisi hankkimaan niitä, vaikka VHS-kasetit vielä olisivatkin kirjastoihin hankittavaa aineistoa.
Ensimmäinen, toinen ja neljäs tuotantokausi ovat edelleen myynnissä, ja nehän kirjastoillakin siis on. Vaikuttaa hieman siltä, kuin kolmatta kautta ei jostain syystä olisi alun alkaenkaan tullut myyntiin, koska muuten se varmaankin olisi saatavana myös kirjastoista.
Yle on kuitenkin julkaissut Hovimäen alkujaksot 1-11...
Vuonna 1931 julkaistua kirjaa ei ole suomennettu. Englannin- kielisenä se löytyy ainakin Varastokirjastosta Kuopiosta, josta sen voi oman lähikirjaston kautta saada kaukolainaksi.
Suomennoksista voi etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta. Fennicassa on "tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Tietokannassa on lisäksi tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/
Hakuun pääsee tästä:
https://finna.fi
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
"Leikkitiikeri Luukas" löytyy vain videokasettina. DVD-tallenteena sitä ei ole. Jos video käy, se on mahdollista kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Jokaisessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä on saatavilla helppokäyttöisiä ASKO-asiakastietokoneita, joilla on mahdollisuus käyttää sekä toimisto-ohjelmia (tekstinkäsittelyä ja kuvankäsittelyä) että internetiä.
Word –tekstinkäsittelyohjelmalla voi tallentaa asiakirjoja sekä muistitikulle että työaseman kovalevylle.
Asko-työasemien järjestelmässä voi ajoittain ilmetä tilapäisiä teknisiä häiriöitä, joiden syytä ei aina kyetä välittömästi selvittämään. Kirjastojen henkilökuntaan kuuluu yleensä erityinen it-tukihenkilö, joka on perehtynyt syvällisemmin tekniikan saloihin, hän ei todennäköisesti ollut tuolloin työvuorossa.
Tietokoneen ja ohjelmien käytössä sekä erityisesti ongelmatilanteiden selvittämisessä opastusta saa Helsingin...
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Asiasta ei ole varmuutta.
Suomalaistutkija Juha Laurén on tutkinut tiettyjä geenejä vasenkätisyyden yhteydessä, mutta asiasta ei näytä löytyvän vuotta 2007 tuoreempaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/vasenkatisyyden_geeni_loydetty/5790569
Laurénin väitöskirjaan liittyvän artikkelin voi lukea osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22884
Suomen lääkärilehdessä löytyy artikkeli vuoden 2007 numerosta 24, johon voi käydä tutustumassa Espoossa Laurean ammattikorkeakoulun kirjastossa tai Helsingissä Meilahden Helsingin yliopiston kampuskirjastossa Terkossa. HelMet-kirjastoista ei noin vanhaa lehteä enää löydy.
Laurea-kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Terkon yhteystiedot:
http://www....
Seuraaviin aineistoihin kannattaisi ehkä tutustua:
TV genres : a handbook and reference guide / ed. Brian G. Rose. Kirjan saatavuustiedot voit varmaankin tarkistaa oman kirjastosi kautta.
Televisiota ei ole : David Morleyn haastattelu (Brittiläinen tiedotustutkija haastateltavana).
Tekijä Ridell, Seija ; Kunelius, Risto
Lehdessä Tiedotustutkimus nro 2/1993 s. 14-20
Kirjastojen asiakastietokoneilla on käytettävissä maailmanlaajuinen artikkelitietokanta EBSCO. Siitä löytyy runsaasti artikkeliviitteitä sekä myös kokonaisia artikkeleita (full text), joita voi tulostaa, tallettaa disketille tai lähettää itselleen sähköpostitse. Käytä esim. hakusanoja "television" ja "genres".
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai...
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Tiedustelemasi elokuva on Alfonso Araun Suklaata iholla (Como agua para chocolate, Meksiko 1993). Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei tätä ole. Alfonso Araulta on tulossa meille video Rakkauden pilvitarha. Myöskään muista maakuntakirjastoista ei Suklaata iholla -videota taida olla saatavissa.
Teoksesta: VideoHound's Golden Movie Retriever 2000 elokuva löytyi "Like Water for Chocolate".
Itse suosittelen Sirpa Tabetin dekkareita (mm. Jesreelin koirat, Ovi, Voi minun lintuni). Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua esim. internetin dekkarisivustoihin - niiden avulla pääset varmaan nopeimmin ja helpoiten sinua kiinnostavien dekkareiden jäljille. Sivuilta löytyy teosesittelyjä ja runsaasti muutakin tietoa. Tässä linkkejä niille:
1) DekkariNetti (Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämät sivut):
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
2) Facebookin dekkarit -ryhmä https://www.facebook.com/groups/397999051653/
3) Kouvolan dekkaripäivien listaa
http://www.dekkaripaivat.fi/node/346
Joitain vastauksia kysymykseesi löytyy teoksesta Ihmisen ravitsemus, jonka saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
"Energiaa tarvitaan pääasiassa perusaineenvaihdunnnan ylläpitoon ja fyysisen työn suorittamiseen. Perusaineenvaihdolla (PAV) tarkoitetaan esimerkiksi sisäelinten toimintaa, ruumiinlämmön ylläpitoa ja kudosten rakentamista eli niitä levonaikaisia toimintoja, joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä." s.18
"Keskimääräisenä energiankulutusarvona voidaan käyttää lukua 125 kj (30 kcal)/(ihanne)paino kg/vrk." s.19
Proteiinien sulavuus ilmaistaan biologisella arvolla. Kasvisperäisten proteiinien sulavuus on alhaisempi kuin eläinkunnan tuotteiden.
Kuopion...
Kyseessä on Chopinin E-duuri etydi eli etydi numero 3. Laulun sanat ja melodianuotinnos löytyvät teoksesta "Hämäläis-Osakunnan laulukirja" (Hämäläis-Osakunta, 1938). Kirja on saatavilla Tapiolan ja Tikkurilan kirjastojen musiikkiosastoista.
