Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Näyttää siltä, että Vem-kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Ingmar Nordströmsiltä löytyy vain muutamien kappaleiden nuotinnoksia esim. kokoelmasta Dansbandsklassiker.
Vemin sisältävää levyä ei ollut saatavillani, joten kappaleen tekijätiedot jäivät hämärän peittoon. Vem ei myöskään ole Youtubessa.
Alkuperäinen When voisi olla Paul Evansin ja Jack Reardonin sävellys vuodelta 1958. Youtubessa on siitä mm. nämä versiot: The Kalin Twins: https://www.youtube.com/watch?v=G55yNWCnXTI
Showaddywaddy: https://www.youtube.com/watch?v=n_Nqi89dd0w
Jos tuo on etsitty kappale, siihen löytyvät nuotit ja englanninkieliset sanat ainakin kokoelmasta The New Busker's Fake Book : 1001 All-time Hit Songs (ISBN 0-7119-3750-8).
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Vaasan kaupunginkirjastolla ei ole omistuksessaan näitä kirjoja mutta sen sijaan Pohjanmaan museolla muutama ja Vähänkyrön kirjastolla yksi. Vähänkyrön kirjaston kotisivuilta ( http://lib.vaasa.fi/vahakyro/ ) löytyy myös kirjastonhoitaja Tuula Eerolan lyhyt artikkeli ko. aiheesta.
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Lyhyt ja selkeä katsaus antiikin teatteriin löytyy mm kirjoista: Antiikin kulttuurihistoria (WSOY, 1981) s. 152-158. Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka (Gummerus, 2001) s. 166-171 ja Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (WSOY 3. p. 1995) s. 194-198. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Sweet Valley High -sarjasta on tehty kysymyksiä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun ennemminkin. Voit etsiä kysymykset etätietopalvelun arkistosta esimerkiksi sanalla sweet. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja on tiedustellut sarjan suomalaiselta kustantajalta Otavalta jatko-osien suomentamisesta. Kopioin vastauksen tähän:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja...
Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan...
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
Voisi kokeilla ainakin näitä, toiset kaunokirjalliset teokset ovat hyvinkin vahvasti tietokirjallisuutta ainakin silloin kun ne ovat omaeläkerrallisia. Pro -gradutyö (3) ja väitöskirja (4) ovat töitä jotka perustuvat kasvattilasten kertomuksiin:
1.Kostamo, Eila : Mulperipuun mehu : (omaelämäkerrallinen) romaani
2. HÄMÄLÄINEN, HELVI : Uusi Aadam / Helvi Hämäläinen (psykologinen romaani)
3. Tämän pro -gradutyön voinee kaukolainata, kysy kirjastosta--> Tekijät: Malin, Sanna
Nimeke: Kasvattilapsena Suomessa : kertomuksia ja kokemuksia vuosilta 1880-1940 / Sanna Malin
Aineisto: kirja
Julkaistu: Turku , 1993
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto , folkloristiikka
4. Väitöskirja, saanee kirjastoon kaukopalvelun kautta kuten...
