Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Tarkoittanet hyökyaaltokatastrofia, joka tapahtui 26.12.2004. Lahden pääkirjaston lehtileikekokoelmassa on tähän aiheeseen liittyvää materiaalia. Lisäksi ainakin seuraavat kirjat: 1.Janne Miikkulainen: Tsunami 2.Marika Kataja: Tuhon aalto - suomalaisia Thaimaan tsunamialueella 3.Poliisit ja papit tsunamityössä 4.Anne Puistomäki: Khao Lak. Henkilökohtaisia kokemuksia on myös kirjoissa: Leena Keskiaho: Katastrofista uuteen alkuun ja Pertti Kuoppala: Aren pieni pikkurilli. Tätä tapahtumaa omalta osaltaan käsittelee myös Sauli Niinistö kirjassaan Hiljaisten historia.
Jos haluat tutustua näihin, kysy pääkirjaston tietopalvelusta.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
Animaatio on tekniikka, jonka avulla animaatioelokuva toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio-sana tulee latinan sanasta animatio 'elävöittäminen'. Piirroselokuvissa animaatio toteutetaan piirroskuvilla. Piirroskuvat ovat yksi tapa toteuttaa animaatioelokuvia. Eli piirrettyjä elokuvia voidaan kutsua animaatioelokuviksi, mutta ei välttämättä toisinpäin.
Lähteinä on käytetty mm. alla olevia linkkejä:
http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/animaatio/animaatiote…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Animaatio
http://fi.wiktionary.org/wiki/piirroselokuva
Ainakin http://puutarha.net/ on sellainen nettikauppa, josta löytyy sekä vuoriruokobambua että eukalyptuksen taimia. Myös Plantagenista http://www.plantagen.fi/ Vantaalta löytyy vuoriruokobambua.
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Voit lähettää hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjastoon lomakkella http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Jos kyse on uudesta levystä se saattaa olla jo hankintalistalla, jolloin sinun kannattaa käydä jollain Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, jossa kirjastonhoitaja tarkistaa onko levy jo tilattu.
Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/
Cheristä on julkaistu useita kirjoja lähinnä englanniksi, tässä muutaman tiedot (voit kysellä niitä lähimmästä kirjastosta):
Cher
The first time - as told to Jeff Coplon
Little, Brown and Company, London, p1999
ISBN 0-316-84844-1
Cher
In her own words (toim. Nigel Goodall)
Omnibus Press, London, 1992
ISBN 0-7119-3030-9
Quirk, Lawrence J.
The life and wild times of Cher
Warner Books, London, 1992
ISBN 0-7515-0032-1
(Sisältää filmografian, valikoidun diskografian ja bibliografian)
Ja tässä vielä muutamia linkkejä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=Bgq6atr49kl7x
http://www.cher.com/
http://www.cherworld.com/
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
PIKI-verkkokirjastomme (kattaa Pirkanmaalta Tampereen lisäksi 21 muuta kunnan- tai kaupunginkirjastoa)kokoelmista löytyy todellakin lähinnä paikallisyhditysten historiikkejä sekä 2 valtakunnallisen liiton historiaa. Laitan nämä kaksi historiikkia tähän vielä vaikkakin ne saattavat Teillä jo olla.
1.
TEEMME tulevaisuutta : 75 vuotta 4H-nuorisotyötä 1928-2003
Suomen 4H-liitto
[Helsinki] : Suomen 4H-liitto, 2003 (Forssa : Forssan kirjap.) 98 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 952-9868-19-7 (nid.)
2.
TYÖN ja taidon tiellä : 50 vuotta 4H-toimintaa / toimitustyö: V.J. Palosuo, Pentti Lindsberg, Laura-Leena Happonen ; tilasto-osan piirrokset: Liisa Kontturi ; haastattelut: Erkki Kujala ... [et al.]
[Helsinki] : [Suomen 4H-liitto], 1978
192 s. : kuv. ; 26 cm...
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Espoon osalta vastaamme Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun jättämäänne kysymykseen näin: Meillä on Suomen Kuvalehden sidottuja vuosikertoja vuodesta 1922 lähtien ja osa on irtonumeroina. 1930-luvun Suomen kuvalehden numeromme ovat irtonumeroita, mutta ne ovat kooltaan yhtä suuria kuin sidotut vuosikerratkin, joten ei se tässä tapauksessa auta, vaikka lehden numerot ovatkin irtonumeroita. Espoossa ei ole kaikkia vuosikertoja, näyttää siltä että 1960- ja 1970- luvuilta puuttuu. Lehti ilmestyi uudessa pienemmässä koossa ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pasilan kirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan lehden kaikki ilmestyneet numerot. Mikäli Helsingissäkään ei ole suurempikokoista tasoskanneria, on mahdollista pienentää isokokoisten...
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
