Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."...
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
Olisiko kyse jostakin seuraavista kirjoista:
Ferenc Molnar: Koulupoikia https://kirja.elisa.fi/ekirja/koulupoikia#
David Wilkerson: Risti ja linkkuveitsi http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti_ja_linkkuveitsi
S.E. Hintonin kirjat: Me kolme ja jengi, Olimme kuin veljet, Taistelukala
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) on tietoa Akun syntymästä
https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/hyvaa_munint…
Aku Ankka syntyy ja kuoriutuu munasta Marco Rotan käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Onneksi olkoon, Aku Ankka, joka ilmestyi vuonna 1984 samannimisenä albumina. Tarina on julkaistu myös kirjassa Olipa kerran Ankka (Aku Ankka Jumbo 26) vuonna 2014.
Musiikin mainitsemaasi tv-sarjaan on tehnyt irlantilainen kelttiyhtye Clannad. (CLANNAD : The Legend : music from the tv-series Robin of Sherwood. RCA Records 1984.) Levyä on ainakin pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, joiden kokoelmia pääset selaamaan Plussa-tietokannan kautta http://www.libplussa.fi/ Muiden yleisten kirjastojen tietokantoja pääset selaamaan vaikka kirjastot.fi-palvelun monihaun kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247. Levyä pitäisi lisäksi olla saatavilla hyvinvarustetuissa levykaupoissa.
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite, joka on erotettava käsitteellisesti vanhuksen kuolemasta.
– Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee.
– Termi haurausraihnausoireyhtymä kuvaa tätä kuolemaa edeltävää tilannetta.Vanhuus ei ole sairaus, mutta kuolema on väistämätön. Ikääntyvät kudokset ovat yhä enemmän
alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten sydän ja verisuoni
taudeille, aivohalvauksille, syövälle ja dementialle.Sairauksien kehittymisjärjestyksen aikatauluun vaikuttavat yksilön perintötekijät, elin
ympäristö ja elintavat.
Haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikkoutta. Sitä ei...
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim....
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Kuopion kaupunginkirjastossa uusimpia teoksia ovat: Suomen rahat arviohintoineen 2002 (Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002) ja Standard catalog of world coins: 1901-present (Krause, 2003). Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi
Suomen Numismaatikkoliitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Numismaatikko –lehteä. Kuopion kaupunginkirjastossa lehti tulee pääkirjaston lehtilukusaliin. Kannattaa tutustua myös keräilyyn liittyviin lehtiin (esim. Keräilyn maailma).
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
