Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David...
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
Kyseinen runo on V. A. Koskenniemen Paimenet
ja löytyy mm. Koskenniemen Kurkiaura teoksesta s. 33. Runo löytyy myös Koskenniemi: Kootut runot teoksesta.
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Akaton mies -elokuva löytyy Kiuruveden kirjaston aikuisten osastolta.
Lähde: Ylä-Savon kirjastoverkko.
http://kirjasto.iisalmi.fi:8001/Intro?formid=form2
Kannattaa ottaa yhteyttä Kiuruveden kirjastoon:
Osoite: Lähteentie 8
Postitoimipaikka: KIURUVESI
Postinumero: 74700
Puhelinnumero: 017-2729182
Fax: 017-750186
Sähköpostiosoite: kiuruvesi.kirjasto@kiuruvesi.fi
Kotisivun osoite http://www.kiuruvesi.fi/ylasa...vesi.nsf
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Suosikkikirjailijoistasi päätellen olet ainakin jossain määrin kiinnostunut teoksista, jotka kuuluvat spekulatiivisen fiktion piiriin. Suomalaisista nykykirjailijoista kannattaa tutustua ainakin Maarit Verrosen, Jyrki Vainosen ja Pasi Ilmari Jääskeläisen tuotantoon. Kaikkien teoksissa yhdistellään fantasianomaisia elementtejä ja realistista kerrontaa.
Vähemmän fantasianomaisia, mutta muuten kiinnostavia (etenkin, kun mainitsit Bulgakovin) kirjailijoita voisivat olla vaikkapa Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen.
Kannattaa myös tutustua uuteen kaunokirjallisuuden verkkopalveluun Kirjasampoon: http://www.kirjasampo.fi/ Kirjailija- ja teosesittelyjen lisäksi Kirjasammosta löytyy myös lukuvinkkejä ja suosituksia.
Lukemasi kirja voisi olla Kariston Kauhujuttu-sarjassa vuonna 1993 ilmestynyt Angela Bullin Toivomushauta.
"Kerrottiin, että Pienokaisen Haudan äärellä lausutut toivomukset täyttyivät. Niinpä Cathy, joka epätoivoisesti tarvitsi rahaa luokkaretkeä varten, päätti yrittää. Hänen toiveensa toteutui, ja hän pääsi töihin vanhaan leipomoon. Mutta miksi kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan kadusta, jonka varrella se sijaitsi? Miksi ihmiset suhtautuivat niin vihamielisesti leipureihin? Ja kuka oli haudan pienokainen, Ann Halliwell, ja miksi hänet oli murhattu?"
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
