Hakusananoilla Marseille ja Porcelain Internetistä löytyy runsaasti tietoa henkilöstä Armand Marseille.Hän posliinitehtailijan poika, joka keskittyi valmistamaan posliinisia nukenpäitä.
Nykyisin nämä nukenpäät ovat suosittuja antiikin keräilykohteita.
Marseillesin kaupungissa ovat puolestaan sijainneet posliinitehtaat (Chinoiseries), joissa valmistettiin
aasialaisiin aiheisiin perustuvaa posliinia.
Aiheesta löytyy Internetissä mm.
seuraava sivu : http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '...
Voit hakea nuottia muista kirjastoista Frank-monihaulla sivulta: http://monihaku.kirjastot.fi/ Valitse täältä maakuntakirjastot ja hae nuotin nimen mukaan nimekehaulla. Nuotti löytyy Tampereen ja Kuopion maakuntakirjastoista. Voit saada nuotin kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Henrik Tikkasen romaanissa "Unohdettu sotilas" (1974) ei sotamies Vihtori Käppärä ymmärrä poistua vartiopaikaltaan jatkosodan lopussa. Hän jatkaa yhden miehen sotaansa vuosikymmenet, ja vaikka hänet lopulta löydetään, ei häntä saada palaamaan ihmisten ilmoille.
Muita mahdollisia teoksia emme ole löytäneet. Humoristisia sotaromaaneita ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan lisäksi Jaakko Sahimaa, Juhani Peltonen, Topi Törmä ja Simo Hämäläinen, mutta heidän teoksissaan ei tietääksemme esiinny mainitunlaisia sotamiehiä.
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Tällaista yleiskatsausta eri vuosikymmeniltä ei löytynyt, tai ainakaan teoksen tai artikkelin nimestä ei niin voi varmasti päätellä. Päihdehuollon ihmiskäsitystä jollakin lailla käsitellään ainakin alla olevissa tutkimuksissa ja lehtiartikkeleissa:
- Sosiaalityön ihmiskuva lastensuojelussa ja päihdehuollossa / Maritta Törrönen. (Pro gradu –työ, Helsingin yliopisto, 1989)
- Hoitoonohjaus ja päihdehuollon ihmiskuvat (Alkoholipolitiikka, 1982 nro 5, s. 312-315)
- Päihdehuolto pohti ihmiskäsitystään: : Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä pohti päihdehuollon ihmiskuvaa ja ihmiskäsitystä seminaarissaan Tyynelän koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa (Sosiaaliturva 1987 nro 3, s. 128)
Aihetta käsittelee myös Sosiaalitieto-lehden artikkeli...
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI
Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi
Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi...
Aivan kappalekohtaista juonen selostusta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ei taida löytyä. Tässä kuitenkin linkkejä muutamiin kirjan juonen kuvauksiin:
http://www.satakirjaa.fi/kirja.php?id=55
http://www.internetix.fi/uutiset/netixpress/0201/tuntematon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=HY4_-_T…
Ilkka Malmbergin artikkeli Koskematon Helsinki ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2004 (2/2004). Artikkelissa pohdittiin millainen Helsinginniemi olisi, jos kaupunkia ei olisi rakennettu.
Lähde: Aleksi
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
