Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN...
Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Manna-nimellä ei ole omaa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Manna on alkuaan miehennimien Immanuelin ja Maunon kutsumamuoto, mutta sitä on alettu antaa nimeksi ensisijaisesti tytöille.
Ehkä Mannat voisivat viettää nimipäiviään Amandan, Mandan ja Mantan nimipäivänä 26.10.
Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään.
Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000).
Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)
Helmet-kirjastoista voit lainata sekä espanjan- että ranskankielisiä äänikirjoja. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) löydät ne näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita hakusanaksi äänikirjat ja valitse kielivalikosta espanja tai ranska.
3-4-vuotiaalle sopivia, pikkusisaruksen tulosta perheeseen kertovia kirjoja ovat vaikkapa nämä:
- Vallaton vauva tulee kotiin / Thomas Svensson
- Vallaton vauva valtaa vatsan / Thomas Svensson
- Laurasta tulee isosisko / teksti: Liane Schneider
- Franklin saa pikkusiskon / kirjoittanut Paulette Bourgeois
- Pikkukani ja uudet vauvat / Harry Horse
- Mistä tuo vauva tulla tupsahti? / Debi Gliori
- Äiti ja elämän salaisuudet / Babette Cole
Osaa yllä mainituista kirjoista voi hyvin käyttää...
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Isossa-Britanniassa kreiviä vastaa 'Earl' eli jaarli. Pelkkää 'Count'-arvonimeä ei käytetä. Sen sijaan kreivitärtä kutsutaan nimellä 'Countess' (ei siis jaarlitar).Jaarlin ja kreivittären alapuolella arvoasteikossa ovat varakreivi 'Viscount' ja varakreivitär 'Viscountess'.Lähteet:http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.htmlhttps://www.historic-uk.com/CultureUK/The-British-Peerage/
Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja".
Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka...
Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista...
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Kyseisen kappaleen sanoja ei näyttäisi ilmestyneen missään painettuna. Viola-tietokannan mukaan kappaleen käsikirjoituskopioita säilytetään Suomen Jazz & Pop Arkistossa, joten siellä kappaleen sanoihin on mahdollista päästä tutustumaan. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php, ja sinne kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja varmistaa, että nuotit saa tutkittavakseen siellä käydessään.
Kappaleen ainoa levytys on ilmeisesti Henry Theelin lp-levyllä ”Oloneuvos” (1978). Se on mahdollista saada kaukolainaan Helsingistä. Juuri muualla sitä ei taida olla. Kaukotilauksen mahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastosta. Ellan ja Aleksin levyllä ”Talventörröttäjät” on samanniminen kappale, mutta se ei...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
Ensimmäinen Anna lehti ilmestyi 1.8.1963 Apu-lehtien kustantamana. Vuonna 1971 Yhteyneiden Kuvalehtien Hopeapeili yhdistettiin Anna lehteen ja tällöin Annasta tuli ” Uusi Anna”.
Anna lehtiä löytyy vuodesta 1980 lähtien pääkirjastosta Pasilasta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kaikki numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html
Lähteet: Suomen lehdistön historia osat 8 ja 10 ( Kustannuskiila, 1991)
Kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten tehtäväkenttä laajenee ja tulee koko ajan entistä vaativammaksi. Kirjastoissa työskentelevien ammattinimikkeistöä on siksi haluttu eriyttää. Taustalla on myös halu parantaa palkkausta töiden vaativuuden mukaan.
Erikoiskirjastovirkailijan työtehtävät ja –vastuut ovat tavanomaista kirjastovirkailijan tehtävää vaativammat. Erikoiskirjastovirkailija voi esimerkiksi työskennellä lasten ja nuorten parissa ja hänen tehtäviään voivat olla mediakasvatus, kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnanopetus, kirjavinkkaus jne.
Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti.
- "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta.
- "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku.
- "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista.
- "Syksyn laulu": löytyy...
HelMet-kirjastoissa sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 100 lainaa. Lainamäärässä ei ole rajoituksia aineistolajin suhteen, joten voit siis periaatteessa lainata kerralla 100 DVD:tä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Enemies To Lovers -kirjoja ei ole juurikaan suomennettu, mutta niitä löytyy englanninkielisinä ääni kirjoina ja e-kirjoina Overdrive-palvelusta. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä teokset:
Christina Lauren: The Unhoneymooners
Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue
Holly Black: The Cruel Prince
Jen DeLuca: Well Met
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
