Kari Tuomisaaren suomeksi sanoittamasta laulusta on tehty nuotti vuonna 1972. Sitä ei kuitenkaan näytä enää olevan minkään kirjaston kokoelmissa.
Kappale on useilla äänilevyillä, mm. 70-luku: pop 2: Läähätän ja läkähdyn ja Frederik: Äijäenergiaa sekä näillä videokaseteilla Finnhits karaoke 49 ja Hulvattomat karaokehitit 1. Ne löytyvät Pirkkalan kirjastosta.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Veli-Matti Saikkonen on ohjannut vuonna 1997 tv-elokuvan nimeltä Kersantin kunnia. Se pohjautuu Veijo Meren romaaniin Tukikohta. Tarkoitatko tätä elokuvaa? Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan sivuillaan:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=05989
Elokuvaa myydään vain kirjasto- ja laitoskäyttöön. Yksityisille asiakkaille se ei ole myytävänä, mutta joidenkin kirjastojen kokoelmissa se on VHS-muodossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,...
Kertomasi perusteella Seinäjoen kirjastolaiset suosittelevat kokeilemaan mm. seuraavien kirjailijoiden teoksia: Kate Mosse, Carlos Ruiz Zafón, Tamara McKinley, Yasmina Khadra, Zadie Smith, Hanif Kureishi, Oscar Hijuelos, Tahar Ben Jelloun, Jhumpa Lahiri ja Amy Tan. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla myös Pascal Mercierin Yöjunalla Lissaboniin, Elizabeth Kostovan Historiantutkija, Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Markus Zusakin Kirjavaras. Myös esimerkiksi Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki ja Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Kiran Desain Hulabaloo Hedelmätarhassa sekä Haruki Murakamin Kafka rannalla voisivat olla kiinnostavia kirjatuttavuuksia. Lisäksi myös Pikku prinssi ja Jostein Gaarderin Sofian maailma saattaisivat...
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 729 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949.
Suomessa syntyi vuonna 1949 yhteensä 103 515 lasta. Nykyväestön 70 729 vuonna 1949 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1949 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 81 897.
Lähteet:...
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Asterix-albumeita on ilmestynyt suomeksi 33 osaa, tässä ovat viimeisimmät viisi: Ruusu ja miekka (29), Obelixin kaleeri (30), Asterix ja Latraviata (31), Gallialainen kertomataulu (32) sekä Taivas putoaa niskaan (33).
Laulu "Käy Muumilaaksoon" löytyy ainakin seuraavista nuottikirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007.
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin & Göös, 1997 (Satumaassa-sarja)
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Warner/Chappell Music Finland, 1995.
Lasten kultainen laulukirja 1. Fazer Musiikki 1992.
Tällaisia kirjoja Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto suosittelee. Kannattaa myös tutustua Sivupiirin suosituksiin sivulla www.sivupiiri.fi
Marttila, Hanna Marjut: Tulikirja
Melkein 14-vuotias Kalle on joutunut mielisairaalaan. Hän ei oikein tiedä miksi hän on siellä, mutta hän kutsuu sitä hermolomaksi. Tulikirja on Kallen oma kertomus asioista, joista hän ei halua puhua. Tarina tempaisee lukijan tiukasti mukaan Kallen maailmaan, hänen ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa. Koskettava ja ajatuksia herättävä lukukokemus!
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Kokoelma novelleja, joissa seurataan nuoria ja heidän omituista elämäänsä. Pete, ex-Ilari Purontakanen kertoo tarinoissa itsestään, tavalla tai toisella. "Mä en kerro...
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Tuo 4622 markan summa voi tarkoittaa 1990-luvun markoiksi muunnettua summaa. Kirjassa: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan on suuntaa antava esimerkki sivulla 87: "Cunard-linjan laivalla saattoi vuonna 1910 matkustaa Hangosta Bostoniin 246 markalla eli (1990 luvun markoissa) noin 4300 markalla. Paremman matkustusluokan mukavuuksista joutui tietenkin maksamaan lisähintaa. Amerikassa matka tulosatamasta kauemmas sisämaahan saattoi lisätä kuluja huomattavasti.
Kero, Reino: Suureen Länteen... (1996).
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Siirtolaisen_opas_1926.pdf
Siirtolaisen opas valtameren takaisiin maihin (1926).
Siinä mainitaan s. 58 mm.:”Yhdysvaltoihin ja Kanadaan maksavat 1-10 vuoden ikäiset lapset puolet...
Kauhu- ja kummituskirjoja on kokoelmissamme varmasti satamäärin, tarkkaa lukua on mahdoton sanoa jo määrittelyongelmienkin vuoksi: mikä on kauhua, mikä muuta jännitystä? Suosittuja kauhukirjoja nuorille ovat mm. Cantervillen kummitus (toim. Kerttu Manninen), Kauhujuttu-sarjan Joan Aikenin kirja Äänet, Mary Downing Hahnin teos Kunhan Helen tulee, Allison Princen kirja Ystäväni kummitus sekä Hugh Scottin Aaveranta. Kokeile vaikka näitä, lisää lukuvinkkejä voit etsiä esim. Marjo Hännisen teoksesta Vinkkejä kirjavinkkarille s.166-183.
