1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista:
Jatkosodan historia, Osa 6. (1994)
Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991)
Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Minun ystäväni -laulun on tehnyt Petri Virtanen ja sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulukirjasta Musica 3-4 (tekijöinä mm. Juha Tynninen ja Jari Sikander). Kirja on ilmestynyt v. 1999.
Laulun pitäisi olla mukana myös uutukaisessa v. 2005 ilmestyneessä laulukirjassa Musiikkimatka. Kirja kuuluu Satusaari-sarjaan ja sen on toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen. Tämä kirja näyttäisi Lukki-kirjastojen internetsivujen mukaan löytyvän myös esim. Lohjan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta.
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler...
Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään.
Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000).
Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Näin vanhoja sanomalehtiä ei löydy verkosta. Satakunnan kansan vuosikertoja on Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomia kirjastossamme ei ole mikrofilmeinä juuri näiltä vuosilta; sen sijaan sidottuina vuosikertoina niitäkin löytyy. Niitä sanomalehtiä, joita kirjastomme kokoelmassa ei ole mikrofilmeinä, voidaan hankkia kaukolainaksi. Mikrofilmien
kaukolainaus maksaa 3 mk/rulla. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteet, joilla voi ottaa artikkeleista kopioita (2 mk/kopio).
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Voitto Helanderin teoksen Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät (1984) mukaan: "Kuvernööri johtaa varsin itsenäisesti osavaltion hallintokoneiston toimintaa. Osavaltiohallinnon tärkeimpiä yksikköjä ovat ministeriöt, jotka jakautuvat toimistoihin ja osastoihin. Ministeriöiden johdossa ovat tavallisesti ministerit, joissakin tapauksissa myös monijäseniset johtokunnat. Osavaltioissa esiintyvien ministeriöiden määrät ja tehtävät vaihtelevat huomattavasti hallintoa koskevien tarpeiden ja arvostusten mukaaan. Yleisesti osavaltioissa esiintyviä ministeriöitä ovat hallinto-, finanssi-, verotus-, oikeus-, kasvatus-, sotilasasiain-, maatalous-, luonnonvarain-, terveys-, työvoima-, sosiaali-, ja yleisten töiden ministeriöt. Ministeriöiden...
Kirjasto pyrkii hankkimaan DVD-levyjä mahdollisimman monipuolisesti eri lajityypit ja asikasryhmät huomioiden. Toimintaelokuvat ovat todella suosittuja nuorten aikuisten keskuudessa, joten heidänkin maku on otettava huomioon aineistovalintaa tehdessä. Tästä huolimatta kirjastojen DVD-hankinnoissa painopiste on klassikoissa ja kotimaisessa elokuvassa. Näitähän ei videovuokraamoista kovinkaan paljon löydy.
Kirjastoilla on hyvin tarkka valvontajärjestelmä, jolla pystytään pitäytymään Elokuvatarkastoman asettamissa elokuvien ikärajoissa. Esimerkiksi "Kill Bill" elokuvaa ei yksinkertaisesti voi lainata alle 18-vuotiaan kirjastokortilla. Tietysti voi käydä niin, että alaikäinen asiakas yrittää lainata DVD:n vanhempiensa kortilla. Tällaiset...
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Olen selvitellyt kysymystäsi vanhojen lakikokoelmien avulla. Kirjastollamme on Suomen Suuriruhtimaanmaan Asetus-Kokous, joka alkoi ilmestyä 1860. Se sisältää uudet lait ja vanhojen lakien muutokset. Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan vanhoja sen enempää kuin uusiakaan lakeja, mutta esitän pykäliä, joista mielestäni voisi olla hyötyä. Lääkäreitä koskevista laeista en löytänyt sopivaa kohtaa. Sen sijaan kyseistä lääkäriä voitaisiin ehkä uhata naisrauhan rikkomista koskevalla pykälällä – sikäli kuin romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen vuotta 1889. Kun Suomi liitettiin Venäjään, voimaan jäi vuoden 1734 rikoslaki. Se sisältyy kirjaan ”Ruotzin Waldacunnan laki”, jonka on julkaissut WSOY 1984. Tämä rikoslaki (varsinaiselta...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen...
Hyvää tietoa Enid Blytonista löytyy Mervi Kosken kirjasta
Ulkomaisia nuortenklassikoita(julk. BTJ Kirjastopalvelu).
Kirja löytyy useimmista kirjastoista.
