Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Haluatko lähettää ilmoituksen sähköpostiviestinä vai paperimuodossa?
Mieluiten kirjastot ottavat asiakkaille tarkoitettuja ilmoituksia paperimuodossa. Mutta jos haluat lähettää tiedotteen sähköpostin kautta, laita alkuun selvä toivomus, että tiedote tulostettaisiin asiakkaiden nähtäväksi. Tämä ei tietenkään takaa sitä että niin tehtäisiin, mutta ilman sellaista mainintaa sitä ei välttämättä edes huomata.
Kaikissa kirjastoissa ei ole tilaa ilmoituksille, mutta toisaalta useat kirjastot ylläpitävät pistettä, jossa tiedotetaan kansalaisille tarjottavasta koulutuksesta. Kriittisen korkeakoulun tarjoama koulutus on juuri sen tyyppistä itseopiskelumuotoista toimintaa, mistä kirjastot kernaasti tiedottavat.
Helpoin tapa lähettää sähköpostiviesti...
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Kerran loppuun suoritettua varusmiespalvelusta ei ole mahdollista käydä uudelleen. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarjoavat kuitenkin reserviläisille väyliä ylläpitää sekä kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi-täydennyskoulutukset mahdollistavat myös etenemisen vaativampiin tehtäviin reservissä.
Lisätietoja mm. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivuilta:
https://intti.fi/reservissa
https://mpk.fi/
Alimpiin kuntoluokkiin 1?, 1 ja 1+ kuuluvien vuoden 1865 kaksimarkkasten arviohinnat vaihtelevat välillä 10-50 euroa. 01-luokan raha (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut) arvioidaan jopa 280-400 euron arvoiseksi. Virheettömät ja täysin leimakiiltoiset kuntoluokan 0 kolikot ovat erittäin harvinaisia ja hinnat tapauskohtaisia. Huutokaupoissa suuriruhtinaskunnan aikaisia kupari-, hopea- ja kultarahoja on myyty jopa useiden tuhansien hintaan.
Lähteet:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Vaikea vastata mikä olisi paras kirja, mutta muutamia melko perusteellisia selvityksiä löysin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta.
Laman aikana tai pian sen jälkeen on julkaistu melko kattavia selvityksiä siitä, miten lamaan päädyttiin ja mitä se aiheutti Suomen taloudessa. Ylen sivusto Kirjojen suomi, listaa muutamia kaunokirjallisia teoksia mm. Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan sekä Hannu Raittila: ei minulta mitään puutu https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/kriisien-uppoamisten-surujen-ja-ilojen-1990-luku
Helmet-haku löytää myös tietokirjallisuutta esim. Markku Hyypiä: Laman ennustaminen ja ensivaikutuksia 1993, Sakari Hänninen: Kirjeitä nälästä, 1994 ja Mikko Martikainen: Työpaikat menivät, 1999 Helmet-hakutulos...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Periaatteessa Lukioihin pyrkimisessä ei ole ikärajaa. Opinnot edellyttävät perusopintojen oppimäärän tai vastaavan suorittamista.
Aikuisena kannattaa harkita aikuislukiota. Opintopolku sivustolla kerrotaan näin:
"Aikuisena voit suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa tai lukioiden aikuislinjoilla. Lisäksi voit suorittaa lukio-opintoja seuraavissa kansanopistoissa:
Itä-Hämeen opisto
Karkun evankelinen opisto
Oriveden opisto
Otavan opisto
Portaanpään kristillinen opisto
Raudaskylän kristillinen opisto.
Voit myös suorittaa aikuisten lukio-opintoja yksityisopiskelijana tai etälukiossa. Lisätietoja näistä saat suoraan lukioista" Opintopolku.fi
Lisätietoa voit saada mm. Studia messuilta Helsinki 23.-24.11.2022 https://studia....
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Tiedot Karl Fazerista perustuvat yleensä kahteen teokseen:
Donner, Jörn: Fazer 100 [vuotta]. Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor: Karl Fazer 1891-1951. O.Y.Karl Fazer A.B., 1951
Elämäkertatietoja löytyy yrityksen historiasivuilta:
http://www.fazergroup.com/templates/Fazer_Information.aspx?id=1230&epsl…
sekä Kansallisbiografian artikkelista:
http://www.kansallisbiografia.fi/
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Viime sodissa vammautuneista 95 000 sotainvalidista on yhä elossa noin 7 000. Sotaveteraaneja on elossa noin 42 000. Arviot elossa olevien lottien määrästä liikkuvat välillä 20 000-25 000.
http://www.sotainvalidit.fi/
http://www.sotiemmeveteraanit.fi/
http://www.lottasaatio.fi/
Etsin Google-hakukoneella http://www.google.com internetistä tietoa aiheesta ja löysin seuraavanlaisen linkin, jossa kerrotaan (tosin lyhyesti) mm. kipsipatinoinnista: http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id… .
Kirja- ja artikkeliviitteitä en suoraan aiheesta löytänyt.
Internetistä löytyy tavallisella Google-haulla (www.google.fi) hakusanalla ”Karjalan rakuunarykmentti” jonkin verran tietoa aiheesta Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n ylläpitämällä internet-sivustolla (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/index.htm ). Näin spesifin kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, yhteystiedot sivulla http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ , palvelee siviiliasiakkaita osoitteessa Maurinkatu 1, 00171 Helsinki, puh. 09-181 26351. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyy teos Vuorinen, Aimo: Sotilaiden Lappeenranta: vanhan varuskunnan vaiheita, Lappeenrannan kilta, 1998. Teoksessa mainitaan ainakin Suomen rakuunarykmentti....
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/...
Kari Tuomisaaren suomeksi sanoittamasta laulusta on tehty nuotti vuonna 1972. Sitä ei kuitenkaan näytä enää olevan minkään kirjaston kokoelmissa.
Kappale on useilla äänilevyillä, mm. 70-luku: pop 2: Läähätän ja läkähdyn ja Frederik: Äijäenergiaa sekä näillä videokaseteilla Finnhits karaoke 49 ja Hulvattomat karaokehitit 1. Ne löytyvät Pirkkalan kirjastosta.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
