Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Olisiko kyseessä kuitenkin säveltäjä Gaetano Donizettin Una lacrima (preghiera)?
Kuuntele pieni pätkä osoitteesta
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=43:8084
José Carreras on levyttänyt tämän laulun levylle nimeltä "Italian Opera Composers' Songs" (SK45863 Sony), tämä levy löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=italian+oper…
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=42:110136
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=...
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Tässä muutama nimeke:
- Lehtikari, Pipsa: "Tarttis tehrä jotain". legioonateatteri syrjäytyneen nuoren elämänhallinnan kehittäjänä.Tampere 1996. (Kuuluu Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmaan.)
- Janhunen, Tarja: Taide ja lastensuojelu: Sosiaali-, nuoriso- ja kriminaalityötä legioonateatterun keinoin. Helsinki. 1997. (Löytyy Helsingissä Itäkeskuksen kirjastosta, Terveystieteiden kekuskirjastosta Helsingistä, Oulun yliopiston kirjastosta, Lapin yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta.)
- Drama and Theatre in Education. Nigel Dodd, Winifred Hickson. (Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto)
- Legioonateatteri uskoo ilmaisun parantavaan voimaan (Lapsen...
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The...
Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
Aapinen on Aale Tynnin toimittama Satuaapinen,(8-15p. 1988-1996) ja säe sisältyy myös sivun 30 aakkoselliseen äännemarssiin: Aina, anna Annin nanna! jne. Räppiä!
Rahan arvo riippuu mm. sen kunnosta. Standard Catalog of World Coins 1801-1900 -teoksen mukaan 50 kopeekan arvo vuodelta 1895 on 5-65 dollaria. Tämän tarkempaa summaa on mahdotonta sanoa näkemättä kolikkoa. Teos on vuodelta 1997, joten saattaa olla, että rahan arvo on muuttunut. Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Päijät-Hämeen numismaatikot ry:n yhteystiedot löytyvät Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
www.numismaatikko.fi
Katso myös mitä aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
