Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Useimmista pääkaupunkiseudun kirjastoista kirjastoluokasta 43.1 löytyy kirja RUOTSI, kulttuurimatkailijan opas, jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty n. 1000 paikkakuntaa nähtävyyksineen. Tukholmasta on v:n 1990 jälkeen ilmestynyt seuraavat neljä kirjaa, joita löytyy (elleivät ole lainassa) varmaan myös Sinun lähikirjastostasi tai voit ne ainakin sinne tilata: TUKHOLMA/pääavustaja Kaj Sandell, Sällsamheter längs farleden=Tarinoita laivareittimme varrelta, TUKHOLMA/Markus Lehtipuu ja TUKHOLMA - VEDEN KAUPUNKI/Ulla-Kristiina Pasanen. Voit tukia kirjojen saatavuutta Internetistä osoitteessa http://www.helmet.fi .
Norrköpingistä ei löytynyt kirjoja, mutta kylläkin lehtiartikkeleita Aleksi-lehtitietokannasta. Voit pyytää tekemään tämän...
Tietoja kirjastoissa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä löytyy Kirjastot.fi -sivuilta. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastojarjestelmat.aspx on haku, jolla voit hakea tietoa kirjaston, kunnan, kirjastojärjestelmän tai maakuntakirjastoalueen mukaan. Linkit eri kirjastojärjestelmien kotisivuille löytyvät linkistä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat .
Uusinta tietoa saat varmimmin kunkin järjestelmäntuottajan sivuilta ja/tai yhteyshenkilöiltä.
Jarmo Saartin toimittama julkaisu Kirjastojärjestelmän hankkijan opas on vuodelta 2002, joten se lienee jo tiedoiltaan osittain vanhentunut. Tilastotietoja yleisistä kirjastoista löytyy opetusministeriöstä: http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/...
Tirlittan ilmestyi vuonna 1953, sota oli ohi ja Suomi oli toipumassa sen aiheuttamista kauhuista. "Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti".
Tirlittanin vanhemmat ja sisarukset lentävät kuka mihinkin suuntaan ukkosen iskiessä heidän kotiinsa. Onko tuo ukkonen sota, avioero vai kenties tavallinen ukkonen? Tirlittan on orpotyttö "ihmisten ihmemaassa". Kirjan luvut alkavat nelirivisillä runoilla, joissa mainitaan myös Tirlittanin kulloinenkin olinpaikka: tori, vankila, huvila, pyhäkkö, sirkus ja sairaala. Onnellisessa lopussa "Tirlittan pääsi kotihin, Tirlittan riemuitsi, Tirlittan äidin, siskot sai, Tirlittan rakasti."
Kai oleellisinta teoksessa on Tirlittanin etsiminen ja ihmiseksi...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer...
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Tekijänoikeus ei olisi este, mutta levykorjauksen ei ole katsottu kuuluvan kirjaston tehtäviin. Kirjasto perii maksuja konkreettisista kappaleista kuten tulosteista ja kangaskasseista sekä mm. tilojensa käytöstä yksityistilaisuuksissa, mutta tällaisen työvaltaisen erikoispalvelun tarjoamista ulkopuolisille saati sen hinnoittelua ei liene pohdittu.
Useat kirjastot ovat hankkineet ammattilaistasoisen cd- ja dvd-levyjen korjauskoneen. Sellaisen käyttökokemuksista kerrottiin 2013 Jyväskylän kirjaston blogissa. http://tanaanpalautetutlevyt.blogspot.fi/2013/02/hiontakone.html
"Korjausrobotillakaan" työ ei suju aivan automaattisesti, vaan aikaa ja osaavaa manuaalista työtä tarvitaan. Käyttökustannukset ovat melko korkeat, ja käytetty...
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Adrian Gilbertin teosta Sniper ei ole suomennettu. Vasili Zaitsevin roolihahmo on pääosassa Jean-Jacques Annaudin ohjaamassa Stalingradin taisteluista elokuvassa Enemy at the Gates (Vihollinen porteilla 2001), joka perustuu William Craigin kirjaan Enemy at the Gates : the battle for Stalingrad ja Derek Lambertin teokseen Vendetta (ei ole suomennettu). Internet-lähteiden mukaan Zaitsevista kerrotaan Anthony Beevorin suomennetussa teoksessa Stalingrad (2000). Muita suomennettuja Stalingradin taisteluista kertovia kirjoja ovat mm.
Tsuikov, Vasili : Tien alku - Stalingrad. 1964
Schröter, Heinz : Viimeiseen patruunaan. 1961.
Plivier, Theodor : Stalingrad : romaani. 1053.
Tosin ei ole tiedossa missä määrin näissä Vasili Zaitsevia käsitellään. Em...
