Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne...
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Enemies To Lovers -kirjoja ei ole juurikaan suomennettu, mutta niitä löytyy englanninkielisinä ääni kirjoina ja e-kirjoina Overdrive-palvelusta. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä teokset:
Christina Lauren: The Unhoneymooners
Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue
Holly Black: The Cruel Prince
Jen DeLuca: Well Met
Eeda on Eda-nimen versio. Nimi on ilmeisesti peräisin Snorrin Edda-kirjoista, jotka ovat islantilaista kuningasrunoutta ja mytologiaa. Edda sanana tarkoittaa "isoäidin äitiä". Eda-nimi voinee olla lyhenne myös jostakin Ed-alkuisesta nimestä.
Lähde: Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Tässä muutamia ehdotuksia sijaintitietoineen (23.7.2002)
Helsingin kaupunginkirjastossa, pääkirjaston varastossa:
Bellonci, Maria
The life and times of Lucrezia Borgia
Weidenfeld and Nicolson, London, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 990)
Lavater-Sloman, Mary
Lucrezia Borgia ja hänen varjonsa (elämäkertaromaani)
Helsinki, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 1.4)
Varastokirjastossa (mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia: Leidenschaft und Verbrechen der Borgia-Dynastie
Berlin, Deutsche Buchvertrieb, 1955
ja sama ruotsiksi, Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa (käytettävissä vain lukusalissa, ei siis lainata):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia (övers. till svenska av...
Hei!
Löydät kaikki Jacques Brelin nuotit sekä pelkästään Brelin lauluja sisältävät että kokoelmat, joissa on joitakin hänen laulujaan pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta seuraavasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Nyt valitset kohdan SANAHAKU
-kirjoita laatikkoon Brel
-alempana olevasta laatikosta Aineisto klikkaat kohdan: nuotit
-klikkaa Hae-painiketta ja saat tulokseksi 29 viitettä
Hyvää syksyä!
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Kyseessä lienee kirja
Berenstein, Stan: Karhulan uusi vauva, 1976 (Tammen kivat kirjat).Kirjaa on pääkaupunkiseudulla vain Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolla, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi joko käymällä kirjastossa ja pyytämällä virkailijaa tekemään varauksen tai varaamalla sen netistä Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Netin kautta varatessasi sinulla pitää olla kirjastokortin lisäksi tunnusluku, jonka saa kirjastosta kun mukana on kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus.
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145...
HelMet-kirjastot kokeilevat 1.6.2007–30.11.2007 välisenä aikana lähinnä klassista musiikkia tarjoavan Naxos Music Libraryn soveltuvuutta kirjaston musiikkipalveluihin (ks. http://www.helmet.fi/screens/naxos_fin.html).
Muutoin ei toistaiseksi ole mahdollista saada elokuvia eikä musiikkia maksutta katsottavaksi tai kuunneltavaksi kirjaston välityksellä, ei kirjaston koneella eikä omalla koneella. Toistaiseksi kirjaston määrärahat uppoavat lainattaviin esine-tallenteisiin. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa samat sisällöt tullaan välittämään asiakkaille myös sähköisesti. Aivan lähiaikoina tämä ei kuitenkaan toteudu - mm. tähän liittyvät tekijänoikeudelliset ja taloudelliset ongelmat ovat monimutkaiset.
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Tässä kaksi ehdotusta, jotka eivät kuitenkaan täysin vastaa muistikuviasi: Laakson kuningas ja Kartanon tytär:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laakson_kuningas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanon_tyt%C3%A4r
Alla myös listattuna 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen televisiosarjoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:2000-vuosikymmenen_televisiosarjat
Voit myös kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/aihe/yle-tv1/kanavan-yhteystiedot
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Hei,
Tokion olympialaisissa tullaan jakamaan mitaleja 33 kilpailumuodon 339 kilpailun lisäksi paralympialaisten 530 kilpailussa. Itse fyysisten jaettavien mitalien määrä on n. 5000 (riippuen mm. joukkuelajeissa palkittavien määrästä) (Lähde: https://olympics.com/tokyo-2020/en/games/olympics-medals/).
Mitaieihin tarvittava metalli on kerätty kokonaan kierrätetystä elektroniikkajätteestä (https://yle.fi/uutiset/3-10638491).
Teos "Muisteluja Timperilästä" löytyy Oulun- ja Lappeenrannan maakuntakirjastoista.
Myös seuraavista yliopistokirjastoista; Oulu, Helsinki sekä Åbo Akademi.
Internet-osoitteessa http://juuretsuvussa.net/kirja_luettelo_sukukirjat.htm
esitellään "Juuret suvussa" teos, joka sisältää tietoja "Muisteluja Timperilästä".
