Bjørnstjerne Bjørnsonin novelli Kotkanpesä on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1885 Aatto Suppasen suomentamana hänen toimittamassaan ja WSOY:n kustantamassa novellikokoelmassa Skandinaviasta : novelli-kirja. Seuraavan kerran novelli julkaistiin vuonna 1909 niin ikään WSOY:n kustantamassa kokoelmassa Kertomuksia. Tällä kertaa suomentajina olivat Maila Talvio ja Yrjö Koskelainen. Bjørnsonin Kotkanpesä-novelli on sittemmin sisältynyt lukuisiin novelliantologioihin. Tuoreimmat julkaisut ovat Aulis Ojajärven toimittama Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja : 1 (WSOY, 1987), Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan toimittama Laatunovelleja (WSOY, 1998) ja Ulla Lappalaisen toimittama Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen...
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Tupac Shakurista löytyy tietoja suomeksi seuraavista kirjoista:
- Heikki Hilamaa: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (s. 195-199)
- Chang, Jeff: Can't stop won't stop : hiphopsukupolven historia (useilla eri sivuilla).
Shakurista on lisäksi mainintoja seuraavissa englanninkielisissä kirjoissa:
- George, Nelson: Hip hop America
- Lommel, Cookie: The history of rap music
Kirjoja voi kysyä Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, puh. 03-8125530. Niiden saatavuuden voi myös tarkistaa kirjaston LASTU-tietokannasta: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/
More on alkujaan italialainen kappale. Sen sävelsivät Nino Olivero ja Riziero Ortolani. Kari Tuomisaari suomensi laulun muotoon Ken. Ensimmäisenä suomennoksen levytti ruotsalainen(!) Carl-Erik Thörn.
Suomennosta ei ole julkaistu nuottina, joten sanat täytyy kuunnella levyltä. Kirjastoista on saatavissa Markku Suomisen versio vuodelta 1978: Suominen, Markku: Parhaat (Poptori, 2002, SNAPCD-396).
Pääkaupunkiseudun kirjastot, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hoitavat aineistohankintansa itsenäisesti, joten sinun täytyy tiedustella aineistonvalintaperusteista joka kirjastosta erikseen. Espoon ja Helsingin Internet-sivuilla on kirjastojen aineistonvalinnan perusteet luettavissa. Kaikkiin neljään kirjastoon voi lähettää aineistonhankintatoivomuksen Internetin kautta. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole mitään poikkeavia rajoituksia aineiston hankinnassa. Eroa saattaa tosin olla esim. omakustanteiden hankinnassa, joita ei ainakaan Helsingin kaupunginkirjastoon yleensä oteta. Laitan oheen yhteystiedot eri kirjastojen hankintaosastoille sekä yllämainituille Internet-sivuille.
Espoo, aineistokeskus, puh. * 816 5011...
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Huonekärpäsellä ei ole varsinaista kotia eikä reviiriä, sillä ei ole tarvetta palata samaan paikkaan, jos sen vaikkapa vie uuteen ympäristöön. Sen koti voi olla siis kaikkialla. Kärpäsiä on kuitenkin monenlaisia, joillakin raato- ja rapakärpäsillä on selkeitä reviirejä, joita ne puolustavat ”koteinaan”.
Lähde: Laaksonen, Juha: Öinen kiitäjä ja muita ötököitä. Sivulla 19: Missä on kärpäsen koti?
Kärpäsnaaraat laskevat valtavasti munia, jotka kuoriutuvat noin vuorokauden kuluttua ja noin kahden viikon sisään kärpäset ovat kehittyneet aikuisiksi. Ilmeisesti itsekseen, ilman hoivaa.
Kärpästen sosiaalisesta käyttäytymisestä tietoa löytyi vähän, mutta jännittäviä löytöjä kärpäsen aivoista ja hermostosta on tehty. Kärpäsen ja...
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
Kyseisen levyn kansilehdissä ei tosiaan kappaleen esittäjää mainita, eikä vastausta tuntunut löytyvän Juice Leskisestä kertovasta kirjallisuudesta tai musiikkiaiheisista tietokannoista. Musiikkiasiantuntija vastasi korvakuulolta, että kyseisen kappaleen laulaa Ila Loueranta.
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
Kustannusyhtiöt valitsevat, mitkä kirjat käännetään suomeksi ja mistä otetaan uusia painoksia. Tolkienin kustantaja on WSOY ja lähetin kysymyksesi edelleen heille. Sieltä tuli seuraavanlainen vastaus:
WSOY julkaisee ensi syksynä Tolkienin Kirjeitä Joulupukilta, joka on kokoelma Tolkienin omille lapsilleen Joulupukin ominaisuudessa kirjoittamia
ja kuvittamia kirjeitä.
Toivottavasti tästä syksyllä ilmestyvästä kirjasta on Sinulle iloa!
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa Ilkka Remeksen henkilöstä ja teoksista: Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, BTJ, 2001 sekä Kotimaisia dekkarikirjailijoita 3. BTJ, 2000. Itse Hermes-kirjasta näyttäisi olevan aika vähän arvosteluja. Kirja on nuortenkirja, jonka päähenkilönä on Aaro Korpi -niminen poika.
Voisit yrittää etsiä tietoja Remeksestä hänen kustantajansa WSOY:n sivuilta: http://www.wsoy.fi. Täältä löytyy myös Remeksen itsensä kirjoittama artikkeli teoksestaan: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter. Ilkka Remeksen kotisivut sekä Dekkarinetin ja Wikipedian sivut ovat myös hyviä. Ruumiin kulttuuri -lehdessä...
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa.
Aiheesta löytyi mm. seuraavia suomenkielisiä kirjoja:
- Halu rakastaa / toimittajat: Helena Nikkola, Arja Niinistö. Pro Nursing, [Turku], 1997,
- Tunteet, läheisyys ja seksuaalisuus : afasia- ja aivohalvauspäivät 29.-30.10.1993.
[Turku] : Aivohalvaus- ja afasialiitto, [1993]
- Autio, Tiina : Mahdollisuus seksuaalisuuteen : kehitysvammaisten näkemyksiä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Helsinki : Kehitysvammaliitto, tutkimus- ja kokeiluyksikkö, 1992
- Vammaisuus ja seksuaalisuus -seminaari : 6.-7.11.1991 / [työryhmä: Johansson, Tiina ... et al.]
- [Helsinki] : [Invalidiliitto], 1992
- Ivarsson, Malena : Seksi ja nuori rakkaus WS0Y 1989
Aleksi artikkelihaulla löytyivät seuraavat viitteet viimeisen kymmenen vuoden ajalta:
-...
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia....
Tietokoneessa oleva informaatio koostuu biteistä (joko 0 tai 1).
Kahdeksan bittiä on tavu.
1024 tavua on kilotavu. Vaikka "kilo" tarkoittaa tuhatta, on siis kilotavussa hieman enemmän kuin tuhat tavua.
