Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa')....
Kyyti-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa:
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu / toimittaja Pekka Savolainen. 1990
-Kotkan tyttölyseo - Katariinan koulu 50 vuotta : lukio ja yläaste. Koonnut Veikko Kylänpää. 1979
Näistä ensimmäinen on varsinainen historiikki ja jälkimmäinen koulun 50-vuotis toimintakertomus.
Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kummastakaan lainattavaa kappaletta, mutta teokset voi lukea kirjastossa, ne on sijoitettu mm. kotiseutukokoelmaan. Saamiemme tietojen mukaan Pekka Savolaisen toimittamasta historiikista otettiin aikoinaan 500 kpl:n painos ja myytiin lähes heti loppuun. Myöskään Kylänpään kokoamaa toimintakertomusta ei ole enää saatavana.
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Vuosikirja Spes Patriaeta julkaistiin vuodesta 1958 lähtien ja viimeiseksi jäi vuonna 2017 ilmestynyt Spes Patriae 2016. Seinäjoen pääkirjastossa on tämä teos käsikirjakappaleena. Meillä ei ole varsinaista käsikirjastoa vaan käsikirjat on sijoitettu tietokirjaluokkien alkuun, tämä on luokassa 38. Vuotta 2012 vanhemmat Spes Patriae -kirjat ovat pääkirjaston varastossa. Virkailijat auttavat mielellään löytämisessä.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta...
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
Vanha sääntö on,että omaan käyttöön voi kopioida aineistoa
kirjastossa. Ei ole eroa kopioiko asiakas vai virkailija.
Samat säännöt koskevat molempia.Erona on, että jos virkailija kopioi, on se ns. palvelukopio ja maksaa asiakkaalle enemmän.
Kumpaakaan kirjaa ei ole suomennettu. Niitä ei liioin ole Ylöjärven eikä Tampereen kirjastoissa - vielä, sillä tilaamme nämä englanninkieliset kirjat Ylöjärven kirjastoon.
Ensimmäinen Vääpeli Körmy elokuva eli Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on filmattu vuonna 1990.
Tiedot elokuvan filmauspaikoista löytyvät Suomen kansallisfilmografian osasta 10, sivulta 519.
Tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tallentamana myös Finnasta.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133701
Ulkokuvauksia on tehty mm. Saaren kartanon mailla Mäntsälässä ja Nuuksiossa.
Filmografiassa ja Finnassa on tarkat tiedot myös sisäkuvauspaikoista osoitteineen.
Aineistoa kannattaa etsiä useista eri lähteistä, sekä kirjoja että artikkeleita. Jotta löytäisi sopivaa aineistoa on syytä miettiä miten kirjat ja artikkelit tietokantoihin tallennetaan. Sisältöä kuvaamaan käytetään ns. asiasanoja. Sanat valitaan yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jota on olemassa niin painettuna kuin verkkoversiona http://vesa.lib.helsinki.fi/ . Jos olen tiedontarpeesi oikein ymmärtänyt vaikuttaa että tutkielmasi kohdalla käyttökelpoisia asiasanoja ovat hoitotyö ja huumori.
Näillä sanoilla yhdessä hakien löytyy tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta (Linda) muutama tutkielma:
Lauritsalo, Pirkko : Huumorin ilmeneminen hoitotyössä sairaalassa työskentelevien
hoitajien kuvaamana (1999, Tutkielma : Kuopion...
Vanhakaupunki- nimisen kaupunginosan löysimme Helsingistä, mutta emme Tampereelta, tarkoitte ehkä Helsingin Vanhakaupunkia. Siellä on lähin kirjasto Arabianrannan kirjasto osoitteessa Hämeentie 135 A, puhelinnumero 31085056. Siellä voitte tehdä kaukolainapyyntöjä mainitsemastanne aineistosta, kuten myös Tampereen yleisissä kirjastoissa. Tampereen pääkirjasto on osoitteessa Pirkankatu 2, puhelinnumero sinne on (03)314614
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemassa teoksessa Suomen rahahinnasto 2005 kyseisen setelin hinnaksi arvioidaan setelin kunnosta riippuen 100-750 euroa. Teoksessa mainitut hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Onni Viitalan Suuren suomalaisen setelikirjan mukaan setelin arvoon vaikuttaa myös sen sarjanumero, tarkemmin sanottuna se mikä kirjain tai mitkä kirjaimet ovat numerosarjan alussa. Viitalan kirjassa on myös hyvät värikuvat setelistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luotettavan arvion setelin arvosta voi tehdä vain alan asiantuntija.
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Suomi-thai sanakirjoja ei näyttäisi olevan kuin yksi: Changklung, Cebu:Suomi-thai matkaajan sanakirja. Jos haluat selata muunkielisiä kirjoja ja kielikursseja, haepa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi "asiasana tai luokka"-haulla tällaisella hakurimssulla: "thai-kieli tai thain kieli", niin saat selattavaksesi reilut kymmenen viitettä. Samalla voit tarkistaa myös tuon Suomi-Thain saatavuuden.
Laulun nimi on Nyt jää hyvästi vain (säv. Jack Vaughn, alkuperäinen nimi Goodbye Jimmy, goodbye). Se myös alkaa sanoilla "Nyt jää hyvästi vain". Sen on levyttänyt kolme naislaulajaa, kaikki samana vuonna 1959: Maynie Siren, Tuula Siponius ja Maija-Liisa Inari (eli Maija-Liisa Ylä-Suutari).
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Tommy Tuomas eli Kari Tuomisaari. Ne löytyvät ainakin vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta, osasta 38 (4 - 1959). Se sisältää pelkkiä laulujen sanoja, ei nuotteja.
Fennica-tietokannan mukaan ”Nuorten kirjakerho” -sarjaan kuuluisi 62 kirjaa. Sarjan ensimmäinen kirja oli George Lazenbyn ”Hyljesaaren arvoitus” (RV, 1974) ja viimeinen Jukka Mäkisen ”Löytö” (RV-kirjat, 1984). Täydellisen listauksen saat esiin osoitteesta https://finna.fi, kun valitset hakutavaksi ”teoksen nimi” ja nimeksi ”Nuorten kirjakerho”. Kohdasta ”Lajittelu” voi valita ”vanhimmat ensin”, niin saat kirjat näkyviin ilmestymisjärjestyksessään.
”Nuorten kirjakerho” on eri sarja kuin ”Suuri nuorten kirjakerho”, jota Suuri Suomalainen Kirjakerho julkaisi vuodesta 1976. ”Nuorten kirjakerhon” taustalla oleva kustantaja RV on lyhenne helluntailaisesta Ristin Voitto -järjestöstä, joka on julkaissut jo 1900-luvun alusta lähtien uskonnollista...
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Seuraavista Pasilan kirjaston lehtisalista löytyvistä mikrofilmeistä löytyy kirja-arvostelu Goldingin Kärpästen herrasta.
Helsingin Sanomat 1961 6.1. sivu 6
Uusi Suomi 1961 6.1. sivu 19 ja 1966 22.1.
Huvudstadsbladet 1959 30.12.
Suomen Sosiaalidemokraatti 1961 19.2. sivu 7
Lisää arvosteluja löytyy kausijulkaisuista ja aikakauslehdistä, joita on Pasilan kirjaston varastossa.
Suomalainen Suomi 1961 nro 29, sivut 52-54 (Aarne Kinnunen)
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Lukufiilis 2001 nro 2, s. 11 (Juha Isotalo: Näinkö täytyy tapahtua?)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani:...
Ainakaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Käännöstietokannassa ei mainittu Kailaan "Rajalla" -runoa: http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
Yksittäisten runojen käännöstietojen jäljittäminen on joskus aika hankalaa, sillä niitähän voi olla käännettynä esimerkiksi ulkomaisissa lehdissä tai antologioissa. Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyi englanninkielinen runoantologia 20th Century Scandinavian Poetry vuodelta 1950, mutta siellä oli käännettynä Kailaalta vain "Talo"-runo.
Olisikohan kellään lukijoistamme sattumalta parempaa tietoa Kailaan "Rajalla"-runon mahdollisista käännöksistä?
