Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslaissa, sen 51. pykälässä(Koiran kiinnipitovelvollisuus) ja järjestyslaissa (14. pykälä, Koirakuri).
Järjestyslaki on tullut voimaan vuonna 2003, eikä siihen näytä tulleen sen jälkeen muutoksia. Metsästyslaki on tullut voimaan vuonna 1993, mutta sen 52. ja 54. pykälään on tehty vuonna 2011 joitakin muutoksia, jotka liittyvät koirakokeeseen tai kouluttamisen ja koiran kiinnipitoon niihin liittyen.
Molemmat lait löydät Finlexistä, valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/
Tiedustelin asiaa Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilöstöasioista vastaavalta palvelupäällikkö Hanna Martikaiselta, ja hän vastasi näin:
"Kirjastolaki asettaa minimitason. Kunnat määrittelevät itse tehtävien kelpoisuusvaatimukset sen pohjalta. Se, mitä vaaditaan riippuu luonnollisesti työtehtävästä. Jos tehtävässä edellytetään korkeakoulutasoisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja 60 op, tuo yhdistelmä olisi mahdollinen, mikäli ei erityisesti vaadita esimerkiksi yliopistossa suoritettuja aineopintoja."
Tämä vaikuttaisi siis olevan yhä tapauskohtaista, koska kunnat voivat määritellä kunkin tehtävän vaatimukset kirjastolain pohjalta itse. Kirjastoasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406?search%5Btype%5D=pika&…), joka...
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Tarkoitatko tätä kirjaa: Ranskalaisen keittiön salaisuudet: alkuperäisiä ranskalaisia ruuanvalmistusohjeita / [alkuteoksen toim. Julia Child, Louisette Bertholle & Simone Beck]. Suomennoksesta otettiin vuonna 2009 11. painos, ensimmäinen suomennos on vuodelta 1968. Muita suomennettuja kirjoja Julia Childilta ei ole.
Tämä kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
www.helmet.fi
Etunimistä on useita selitysteoksia. Muutama esimerkki
Saarikalle Yrjö: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Vilkuna: Etunimet, 2011.
Harvinaisemmista nimistä on mm. seuraava:
Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä.
Marcel nimi tulee nimestä Mars, roomalainen sodan jumala http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Marcel . Sama tieto kerrotaan myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus .
Venlaa on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Vastauksia on arkistossa http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=56434dbe-8e61-49aa… . Erdem nimeen viitataan termillä virtue http://www.indiachildnames.com/definationof.aspx?name=Erdem .
Liidan nimipäivää on kysytty myös http://...
Bjørnstjerne Bjørnsonin novelli Kotkanpesä on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1885 Aatto Suppasen suomentamana hänen toimittamassaan ja WSOY:n kustantamassa novellikokoelmassa Skandinaviasta : novelli-kirja. Seuraavan kerran novelli julkaistiin vuonna 1909 niin ikään WSOY:n kustantamassa kokoelmassa Kertomuksia. Tällä kertaa suomentajina olivat Maila Talvio ja Yrjö Koskelainen. Bjørnsonin Kotkanpesä-novelli on sittemmin sisältynyt lukuisiin novelliantologioihin. Tuoreimmat julkaisut ovat Aulis Ojajärven toimittama Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja : 1 (WSOY, 1987), Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan toimittama Laatunovelleja (WSOY, 1998) ja Ulla Lappalaisen toimittama Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen...
Useimpien löytämieni lähteiden mukaan Voittoratsukko -kirja todella kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Esimerkiksi Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (BTJ 2005) väittää niin. Toisaalta itse kirjassa ei missään kohtaa mainita, että se kuuluisi Nummelan ponitalli -sarjaan tai mihinkään muuhunkaan sarjaan. Kirjan henkilöt eivät ole samoja kuin selaamissani aikaisemmin ilmestyneissä Nummelan ponitalli -sarjan kirjoissa. Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei Jalon Voittoratsukko -kirjan tiedoissa liioin ole merkintää siitä, että se kuuluisi mihinkään sarjaan. Nummelan ponitalli -sarjaa on kustantanut Otava vuoteen 2001 asti, jolloin kustantajaksi vaihtui WSOY. Voittoratsukko -kirja on ilmestynyt kustantajan vaihdoksen jälkeen...
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Saimme vastauksen kysymykseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta:
W. O. Streng-Renkonen kirjoittaa v. 1938 kirjassaan "Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja" silmätikusta ja "tikkuna silmässä" olemisesta näin (s. 89):
"Ruotsin kielessä en nagel i ögat merkitsee samaa ja perustuu ilmeisesti Mooseksen kirjan sanoihin, joissa kerrotaan miten Jehova käski Mooseksen sanoa Israelin lapsille, että heidän piti karkottaa Moabin kankailla Jerikoa vastapäätä elävä kansa ja että ellei niin tapahtuisi, "niin ovat ne, jotka heistä jätätte, teille niinkuin orjantappurat silmissänne ja keihäs kyljessänne" (IV Moos. 33:55). Ruotsin nagel ei tässä ole 'kynsi' vaan kuten saks. Nagel ("spitzes Werkzeug zum Einschlagen in einen Gegenstand") samaa kuin...
Kyse on P. J. Hannikaisen laulusta, jonka nimi on Kuu kiurusta kesään ja ensimmäisen säkeistön sanat menevät näin: "Hip, hap, huu! Nyt on huhtikuu! Pakkasherra kaiken yötä, Ahkeraan on tehnyt työtä, Eilen pehmennyt hanki vahv' on nyt."
Laulun nuotit löytyvät vuoden 1954 näköispainoksesta Hannikainen, P. J. : Sirkkunen: lauluja lapsille. Tässä nuotissa on sanat neljään säkeistöön (tekijä Olli Wuorinen) ja kaksiääninen melodia, ei sointuja. Nuottikirja löytyy Jyväskylän pääkirjaston varastosta.
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku....
Musiikkivideoiden suunnittelusta ja teosta löytyy alla olevia painettuja teoksia.
Yliopistojen yhteistietokannasta, Lindasta löytyi mm. tällaisia teoksia, joita voi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Lindaa voi käyttää kirjastoissa lisäteosten etsimiseen.
Englanninkielisiä teoksia:
Carlin, Dan. Music in film and video productions. 1991.
Austerlitz, Saul. Money for nothing : a history of the music video from the Beatles to the White Stripes. 2007.
Cristiano, Giuseppe. Analyzing storyboards. 1998.
Pro gradu- ja opinnäytetöitä:
Kärjä, Antti-Ville. Suomalaisen populaarimusiikin kuva : kuvallisen kerronnan, sanoituksen ja musiikin vuorovaikutus suomalaisissa musiikkivideoissa. Pro gradu –työ : Helsingin...
Eipä ole kirjastoissa tätä elokuvaa. Usein syynä elokuvan puuttumiseen kirjastoista on se, ettei sille ole annettu lainaus- ja esitysoikeuksia. Ilman niitä kirjasto ei voi elokuvia kokoelmiinsa ostaa. Elokuva on Yleisradion TV 2:n teatteritoimituksen tuotantoa, ja se on esitetty televisiossa vuonna 1977. Ehkäpä Yleisradiolta kannattaisi pyytää sen esittämistä uudelleen.
Elonet-tietokannan esittely elokuvasta löytyy täältä:
http://www.elonet.fi/title/ek2xkv/
Myös Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan, ja siitä voi myös katsella katkelmia:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=105&t=&a=6035
Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden...
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) vastaa suurilta osin terveysalan tilastoinnista Suomessa (http://www.stakes.fi). Valitettavasti en löytänyt tilastoa hengityselinsairauksista Stakesin verkkosivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyi seuraava astman kansanterveydellisiä ja taloudellisia merkityksiä tutkiva julkaisu:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/astma/osa1.htm
Allergia- ja astmaliiton verkkosivuilla on paljon hyvää tietoa astmasta. Liitto ylläpitää myös neuvontapalvelua. Liiton verkkosivut löytyvät osoitteesta:
http://www.allergia.com
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2003 löytyy seuraava tilasto: Eräiden sairauksien esiintyvyys viimeksi kuluneen vuoden aikana sukupuolen...
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
Tässä lyhyesti Isaac Newtonin esittämät mekaniikan peruslait:
Ensimmäisen eli jatkavuuden lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai etenee suoraviivaisesti vakionopeudella, ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Toisen eli dynamiikan peruslain mukaan voiman F vaikuttaessa kappaleeseen tämän nopeus muuttuu yhtälön F = ma mukaisesti, missä a on kappaleen kiihtyvyys = dv/dt ja m sen massa. Kolmannen eli vaikutuksen ja vastavaikutuksen lain mukaan kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa yhtä suurilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla.
Ja tässä muutama nettiosoite:
http://didactical.physics.helsinki.fi/kfr/materiaali/mekaniikka/mekanii…
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/…
Perusteellisempaa tietoa saat...
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Kuninkaalliset nimityssäännöt ovat aika monimutkaisia. Britanniassa nimitykset menevät niin, että naisen mennessä naimisiin prinssin kanssa hänestä tulee kuningatar, jos prinssi nousee kuninkaaksi. Mutta kuningatar-arvonimiä on kahdenlaisia: kuningatarpuoliso sekä "varsinainen" kuningatar. Esimerkiksi Catherinesta tulee kuningatarpuoliso, sillä hän ei ole syntyperältään monarkki, vaan on mennyt naimisiin sellaisen kanssa ja tätä kautta tullut itsekin kuninkaalliseksi. "Varsinaisia" kuningattaria ovat naiset, jotka ovat kuninkaallisia jo syntyessään.
Tämä sääntö ei kuitenkaan päde toisinpäin. Mies ei kohoa kuninkaan asemaan, vaikka prinsessapuolisosta tulisi myöhemmin kuningatar. Tämä johtunee siitä, että kuningas-titteli tavallaan...
