Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Seuraavista Pasilan kirjaston lehtisalista löytyvistä mikrofilmeistä löytyy kirja-arvostelu Goldingin Kärpästen herrasta.
Helsingin Sanomat 1961 6.1. sivu 6
Uusi Suomi 1961 6.1. sivu 19 ja 1966 22.1.
Huvudstadsbladet 1959 30.12.
Suomen Sosiaalidemokraatti 1961 19.2. sivu 7
Lisää arvosteluja löytyy kausijulkaisuista ja aikakauslehdistä, joita on Pasilan kirjaston varastossa.
Suomalainen Suomi 1961 nro 29, sivut 52-54 (Aarne Kinnunen)
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Lukufiilis 2001 nro 2, s. 11 (Juha Isotalo: Näinkö täytyy tapahtua?)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani:...
Ainakaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Käännöstietokannassa ei mainittu Kailaan "Rajalla" -runoa: http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
Yksittäisten runojen käännöstietojen jäljittäminen on joskus aika hankalaa, sillä niitähän voi olla käännettynä esimerkiksi ulkomaisissa lehdissä tai antologioissa. Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyi englanninkielinen runoantologia 20th Century Scandinavian Poetry vuodelta 1950, mutta siellä oli käännettynä Kailaalta vain "Talo"-runo.
Olisikohan kellään lukijoistamme sattumalta parempaa tietoa Kailaan "Rajalla"-runon mahdollisista käännöksistä?
Japanilaisen kulttuurin aikakäsitystä voi ehkä parhaiten kuvata sanalla "täsmällinen": sovituista ajoista on erittäin tärkeää pitää kiinni, oli sitten kyse tapaamisista tai tavarantoimituksista.
Japanissa ollaan pidättyväisempiä kuin länsimaissa. Liiallista tuttavallisuutta on hyvä välttää. Etunimiä ei tule käyttää, ennen kuin saa luvan. Japanilainen voi tuntea itsensä nolatuksi, jos häntä pyytää kutsumaan toista etunimeltä heti ensitapaamisella.
Japanissa iäkkäitä ihmisiä pidetään suuressa arvossa ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti.
Tupakointi on Japanissa hyvin yleistä. Siellä on huomattavasti enemmän tupakoitsijoita kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta Japanissakin on erilaisin säännöksin rajoitettu tupakointia...
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p...
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Vapaalla indeksoinnilla tarkoitetaan asiasanastoon sisältymättömien termien käyttöä indeksoinnissa, ja vapaan indeksoinnin sanaryhmiksi nimitetään termejä, joiden muodostamisesta on annettu erillinen ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä.
Asiasanaketjuissa on yhdistetty erillisiä asiasanoja ketjuiksi, jolloin ne muodostavat yhdessä hakutermin. Esim. Suomi--hallitusmuodot--historia tai rock--muusikot--naiset.
Nämä tiedot ovat YSA :n - Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkosivuilta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html joilta saat lisää tietoa kysymistäsi asioista, mm. luettelon vapaan indeksoinnin sanaryhmistä. Valitse Opastus -> YSA:n käyttöohjeet -> Asiasanaketjut -> Vapaa indeksointi.
Vaikka nuori mieli elää kuolemattomuuden tunne palavasti rinnassa sykkien, kuuluuvat myös kuoleman ja sairastumisen kokemukset nuoren elämään.
Syöpää on käsitelty suhteellisen vähän kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Käännöskirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta kotimaisen nuortenkirjallisuuden aiheet on haettu monesti muualta.
Tämänkaltaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla myös aiemmin, mutta kyseinen vastaus käsittelee pääasiassa tietokirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Tässä kuitenkin linkki siihen: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9417fdee-5fb…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI) ylläpitää ONNET-tietokantaa kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta:...
Suomi24 sivustolla on ohjeet Tori.fi sivuston ilmoitusten jättämisestä. Siellä on ohjeet myös kuvien liittämiseen http://www.suomi24.fi/opastus/tori/ohjeet#lisaakuva
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Akuninilta on suomennettu toistaiseksi 5 kirjaa, jotka kaikki ovat sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia". Ne ovat (aikajärjestyksessä) "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti", "Leviatanin purjehdus"' "Akilleen kuolema" ja "Patasotilas". Tietokannastamme www.helmet.fi saat listan näistä kirjoista seuraavasti. Valitse etusivulta Sanahaku. Kirjoita hakurutuun akunin ja valitse alla olevasta pudotusvalikosta kieleksi suomi. Jokaisen kirjan tiedoista näet, missä kirjastoissa sitä on saatavana tällä hetkellä. Lisää Akuninia suomeksi voi toivoa, sillä paljon kirjoja on vielä kääntämättä (Fandorin-sarja jatkuu ja lisäksi tekijällä on kaksi muuta dekkarisarjaa).
Maanmittauslaitoksella on rekisteri kaikista kiinteistökaupoista. Maanmittaustoimistosta voi tiedustella tietyllä alueella tehtyjä kauppoja. Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=839&docid=75
Kauppahintarekisteriin voi myös hankkia käyttöoikeuden maksullisena verkkopalveluna. Siitä löytyy lisätietoa täältä:
https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/
Kyseessä lienee Margaret Landonin teos Anna ja Siamin kuningas. Ohessa Fennican antamat tiedot ovat
Landon, Margaret, Anna ja Siamin kuningas / Margaret Landon ; suom. Olli Nuorto. Helsinki : Tammi , 1947 (
Anna and the King of Siam). Kirjan pohjalta on tehty elokuva vuonna 1956, joka tunnetaan nimellä The King and I, jossa pääosia esittivät Deborah Kerr ja Yul Brunner. Uudemman aiheesta tehdyn elokuvan tiedoissa mainitaan, että elokuvan käsikirjoitus perustuu Anna Leonowensin päiväkirjoihin, joita ei ole suomennettu. Elokuvan tiedot:
Anna ja kuningas / directed by Andy Tennant ; screenplay by Steve Peerson & Peter Krikes ; based upon the diaries of Anna Leonowens ; music by George Fenton. Helsinki : FS Film, 2006 Rooleissa: Jodie...
Etsitty runo saattaisi olla Uuno Kailaan Ballaadi, jota kirjoittaja itse luonnehtii "Jean Richepinin runon vapaaksi mukailuksi". Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runossa poika kosii tyttöä, joka rakkauden vakuudeksi vaatii pojalta tämän äidin sydäntä koiralleen. Poika käy täyttämään lemmittynsä toivetta ja sydäntä kantaessaan pudottaa sen tien pölyyn. Maassa maatessaan sydän lausuu: "Laps, eihän sinuun sattunut vain?"
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Valitettavasti näyttää tilanne olevan sellainen, että vaikka laulusta löytyy levytyksiä, nuottina sitä ei ole koskaan julkaistu.
Nuotin saadakseen täytyy joko yrittää saada yhteyttä säveltäjä Timo Taneli Hämäläiseen tai löytää joku, joka pystyy levyltä nuotintamaan kappaleen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
