Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,...
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
Kyseisen levyn kansilehdissä ei tosiaan kappaleen esittäjää mainita, eikä vastausta tuntunut löytyvän Juice Leskisestä kertovasta kirjallisuudesta tai musiikkiaiheisista tietokannoista. Musiikkiasiantuntija vastasi korvakuulolta, että kyseisen kappaleen laulaa Ila Loueranta.
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä...
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suosittelen, että otat yhteyttä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen asumisterveysneuvonnan palvelunumeroon 09-310 15 000, (ma, ke–pe: klo 9–12, ti klo 9–15).
Ympäristökeskuksen sivuille on myös kerätty sisätilojen tuholaisiin liittyvää tietoa.
http://sisatilojentuholaiset.fi/
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.
Matti Yrjänä Joensuusta löytyy tietoa seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997//
Pollari, Riitta: Matti Yrjänä Joensuun uuden elämän ensimmäinen luku, Kotiliesi 1993, n:o 15, s.10-13//
Lindstedt, Risto: Matti Yrjänä Joensuu : kirjailija, Suomen kuvalehti 1993, n:o 35, s.52-53, 55//
Hannula, Risto: Harjunpää Englannissa , Ruumiin kulttuuri
1987 n:o 2, s.46//
Kangaspunta, Inkeri: Todellisuus on liian julma kerrottavaksi, Anna 1983, n:o 23, s.12-14//
Peltola, Satu-Lotta: Matti Yrjänä Joensuu: perheenisä, kirjailija, poliisi, Nuori voima, 1983, n:o 5-6, s.6-7//
Alapuro, Kristina: Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu: väkivallan virkamies, Suomen kuvalehti, 1982 ; 30 ; 24-26//
Tietoa löytyy myös...
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Hedelmien kuivaukseen on monia menetelmiä. Sigri Sahlin puhuu teoksessaan Kuivata ja syö hyvin (Kustannus-Mäkelä, 1992) kolmesta erilaisesta kuivausmenetelmästä. Näitä ovat 1) ilmakuivatus; 2) kuivatus keinolämmöllä; ja 3) kuivatus auringossa. Sopivimman menetelmän valitseminen riippuu paljolti hedelmän koosta, sillä se määrää, kannattaako hedelmä kuivata kokonaisena vai paloina. Toinen merkittävä tekijä, joka pitää ottaa huomioon, on hedelmien sisältämä nestemäärä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavat hedelmien kuivatusta käsittelevät teokset. Niistä voi tarkastella lähemmin hedelmien kuivauksen periaatteita ja saloja.
Kotisäilöjän kirja. Helsinki, Marttaliitto 1996.
Sahlin, Sigri: Säilö kuivaamalla marjoja,...
Päevä-sana lienee muunnos saamen sanasta beaivvaš (pohjoissaame), joka tarkoittaa aurinkoa. Saamelaiset ovat esikristillisenä aikana palvoneet aurinkoa jumalhahmona ja auringon kuva löytyy mm. useista saamelaisista noitarummuista. Auringonpalvontahan on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi pohjoismaihin viimeistään pronssikaudella. Saamelaisten aurinkokultti lienee samaa perua. Saamelaiset myös kutsuvat itseään auringon pojiksi (beaivvi bártnit) ja aurinkoa on usein kutsuttu myös isäksi (mm. Nils-Aslak Valkeapään runoteos Beaivi áhčážan / Aurinko, isäni). Auringon palvonnasta kirjoittaa mm. T.I. Itkonen pääteoksessaan Suomen Lappalaiset I-II.
“Aurinkoa (peäi´vi, I. pei’vi) on ennen vanhaan palveltu. Fellman kertoo lappalaisien muinoin...
Kohtaamispaikka Lasipalatsissa on tämä mahdollisuus. Aika varataan Astan kautta eli https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Kohtaamispaikan osoite on Mannerheimintie 22-24 eli Lasipalatsi.
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
