Vuoden 2016 joulupostimerkit ovat ns. ikimerkkejä. Ikimerkki kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa. Niille ei myöskään tarvitse tulevina vuosina ostaa lisämerkkiä, vaikka hinnat muuttuisivatkin.
Vuoden 2016 merkin keräilyarvo ei liene juurikaan suurempi kuin ikimerkin hinta. Kotimaan ikimerkin hinta on 1,85 €.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_joulupostimerkeist…
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat…
https://yle.fi/uutiset/3-9176941
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
hei,
Kyseisen henkilön opinnoista saat tietoa hankkimalla käsiisi Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkelit. Matrikkelissa on yleensä lyhyehköt tiedot esimerkiksi syntymäaika ja -paikka, vanhemmat, vanhempien ammatit, opintojen aloitusaika ja opintojen sisältö.
Carpelan, Tor; Helsingfors universitets studentmatrikel 1828-1852 (mm. Kumpulan tiedekirjastossa hyllyssä) tai
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1869-1885. Toimittanut Veli-Matti Autio.
(opiskelijakirjastossa Vuorikatu 7 hyllyssä)
Jos et löydä etsimääsi henkilöä näistä, voisit ehkä kysyä Helsingin yliopiston pääkirjaston tietopalvelusta, mistä mahdollisesti löytyvät tiedot Helsingin yliopiston opiskelijoista vuosilta 1852-1869. puh. 09-191 22740, s-posti: hyk-tietopalvelu@...
Arvostelu Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö- teoksesta löytyy mm.16.10.2002 ilmestyneestä Aamulehdestä.Kyseinen Kanerva Eskolan kirjoittama arvostelu "Pitää kirjoittaa huumeistakin - virolaiskirjailija Aidi Vallik yrittää kirjallaan vastata nuorten kysymyksiin" jossa kirjailija itse kommentoi teostaan on luettavissa myös julkaisusta Kirjallisuusarvosteluja - lasten ja nuortenkirjallisuus 10/02 .Julkaisussa Virke - äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti 4/2002 löytyy artikkeli
Antamo: Otavan uusi Voltti-sarja tarjoaa luettavaa 13-16-vuotiaille
Siinä on ainakin mainittu myös Vallikin teos.
Kirjallisuusarvosteluja - lehti tulee lähes kaikkiin helsinkiläisiin kirjastoihin.Jollei lehti ole lainattavissa, siitä voi ottaa maksullisia...
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Kuvaa lopullisesta Symposium-maalauksesta on vaikea löytää. Sen luonnosversio, nimeltään Probleemi, on Gösta Serlachiuksen Taidesäätiön kokoelmissa ja kuva tästä versiosta on kaikissa Gallen-Kallela-kirjoissa, mutta Symposium on yksityisessä kokoelmassa. Lopullisesta versiosta on "sfinksinainen poistettu ja sen sijaan mystilliset 'hengensiivet' lyövät vasemmalta kuvaan” (Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela : elämä ja taide, WSOY 1961, s. 278). Probleemi-versiossa juopuneesti nauraa röhöttävä hahmo (Oskar Merikanto) on Symposion-versiossa esitetty jo nukahtaneena pöytää vasten.
Ainoa kunnollisen kokoinen, mutta mustavalkoinen kuva löytyi Onni Okkosen kirjasta Akseli Gallen-Kallelan taidetta (WSOY, 1948), kuvaliite nro 47. Okkosen yllä...
Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi.
Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista:
Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/
Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio
Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro
Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset...
Mene pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (osoitteessa http://www.libplussa.fi). Valitse sieltä tarkennettu haku ja kirjoita asiasana / luokkalaatikkoon tanssin luokka 77.3# ja valitse toiseksi asiasanaksi valmennus. Valitsemalla voimistelun luokan 79.2 ja asiasanan venyttely, saat useampia viitteitä, joista esim. "venytys- ja voimaharjoittelu" -nimistä kirjaa on käytetty huippu-urheilijoidenkin valmennuksessa. "Method Putkisto" on tanssipedagogi Marja Putkiston syvävenytysohjelma.
Useimmissa kirjastoissa voit tutkia lehtiartikkeliviitteitä Aleksi-tietokannasta pyytämällä kirjastonhoitajaa tekemään haku tästä aiheesta. Myös yleisistä urheiluvalmennuksen oppaista voit löytää jotain.
Internetistä löydät aineistoa esim...
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
Ihan kaikista sotakirjoista tai sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista ei varmasti ole täydellistä listaa. Melko hyvän kuvan Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista saa kuitenkin perinteisen Helmet-haun tarkennetulla haulla osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/search*fin/X, kun etsii asiasanalla (valitse pudotusvalikosta ”Asiasana”) ”sotakirjallisuus”, valitsee kohdasta ”Kokoelma” vaihtoehdon ”Kaunokirjallisuus”, rajaa aineiston kirjoihin ja valitsee halutun kielen, esimerkiksi suomen, jos halutaan suomenkielisiä sotakirjoja. Silloin tulee pitkä lista Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista.
Vastaavasti sotahistoriasta saa listauksen asiasanalla ”sotahistoria” sekä rajaamalla kokoelman tietokirjallisuuteen. Hakusanayhdistelmä ”sota” ja...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Wikipedian mukaan maailmassa on tehty lukuisia "Only you" -nimisiä kappaleita, mutta jos rohkenen olettaa, että kysyjä tarkoittaa The Platters -yhtyeen ensimmäisenä hitiksi tekemää kappaletta "Only you (and you alone)" (http://en.wikipedia.org/wiki/Only_You_%28And_You_Alone%29), sen säveltäjä-sanoittaja on Buck Ram (oikeasti Samuel Ram), joka käytti myös taiteilijanimiä Ande Rand, Lynn Paul ja Jean Miles (http://en.wikipedia.org/wiki/Buck_Ram).
Yritin myös löytää Paul Ankan tästä laulusta tekemää versiota (myös internetin kautta aika laajasti), mutta en löytänyt. Hän on toki voinut sitä konserteissaan esittää, mutta näyttäisi siltä, ettei hän ole sitä koskaan levyttänyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti kirjaston palautusohjelmassakin voi joskus sattua myös inhimillisiä virheitä eikä laina kirjaudukaan palautetuksi. Jos asiakas saa muistutuksen palauttamastaan aineistosta, kannattaa ottaa yhteys heti kirjastoon. Tällöin kirja löytyy hyllystä, virhe korjataan ja aiheettomat maksut poistetaan. Jos kirjaa ei kirjaston hyllystä löydy eikä se ole mennyt toiselle asiakkaallekaan lainaan, uusimme lainat ja yritämme selvittää asian yksityiskohtia yhdessä asiakkaan kanssa. Käytännön kokemus on osoittanut, että kirjat kuitenkin useimmiten ennen pitkää löytyvät asiakkaan kätköistä. Yksittäiset epäselvät, joskin harvinaiset, ratkaisemattomat tapaukset pyrimme selvittämään tapauskohtaisesti ja asiakasystävällisesti.
Aiheestasi löytyy useitakin tutkimuksia. Esimerkiksi seuraavat: Weizmann-Henelius, Ghitta: Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Helsinki,1997; Ekdahl, Johanna:Aggressio- ja väkivaltatilanteet päivystysluonteisessa hoitotyössä/ Johanna Ekdahl, Mari Routapohja, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1998; Mastokangas, Esa: Aggressiivisen vanhuksen hoito, Turun ammattikorkeakoulu, 1999;Saarni, Mari: Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä psyykkisesti sairas, humalainen tai päihteiden väärinkäyttäjä hammashuoltajan vastaanotolla, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1997 ja Mäkelä, Milla: Väkivaltatilanteet psykiatrisella suljetulla osastolla: potilaan näkökulma/ Milla Mäkelä, Seija Mäki-Laurila, Turun ammattikorkeakoulu, 1999. Seuraavat artikkelit...
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Alkuperäisellä suomenkielisillä sanoilla tarkoittanet vuonna 1928 levytettyä kappaletta Aurinkoinen. Kappaleen tarkat tiedot löytyvät mm. Yleisradion Fono tietokannasta osoitteesta:
http://137.163.31.112/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Oi+ihanainen+aurink…
Kolme linkissä mainittua levyä löytyy Ylen levystöstä, levyjä ei kuitenkaan lainata.
Kappaleeseen en löytynyt sanoja tai nuottia mistään Suomen kirjastoista enkä internetistä.
Kappale on soinut esim. Ylen Radio Suomen Sadan vuoden syke ohjelmassa:
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/sadanvuodensyke_arkisto?opendoc…
Kappaletta voi tietysti toivoa Yleltä esitettäväksi radiossa.
