Ihan kaikista sotakirjoista tai sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista ei varmasti ole täydellistä listaa. Melko hyvän kuvan Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista saa kuitenkin perinteisen Helmet-haun tarkennetulla haulla osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/search*fin/X, kun etsii asiasanalla (valitse pudotusvalikosta ”Asiasana”) ”sotakirjallisuus”, valitsee kohdasta ”Kokoelma” vaihtoehdon ”Kaunokirjallisuus”, rajaa aineiston kirjoihin ja valitsee halutun kielen, esimerkiksi suomen, jos halutaan suomenkielisiä sotakirjoja. Silloin tulee pitkä lista Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista.
Vastaavasti sotahistoriasta saa listauksen asiasanalla ”sotahistoria” sekä rajaamalla kokoelman tietokirjallisuuteen. Hakusanayhdistelmä ”sota” ja...
Terveyskirjasto antaa seuraavat tiedot:
gramnegatiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä vaaleanpunaiseksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä on mm. lipopolysakkaridia sisältävä ulkokalvo
grampositiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä violetiksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä ei ole varsinaista ulkokalvoa
Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti
Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää....
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Timo Toikka "kuoli pitkään sairastettuaan kotonaan Helsingissä" sairauden laatua täsmentämättä.
Timo ja Markku Toikka olivat veljeksiä. Markku Toikan 60-vuotispäivänä Helsingin Sanomien Ihmiset-palstalla julkaistun kirjoituksen mukaan hän "kasvoi Somerolla, jonne evakkomatka oli tuonut hänen vanhempansa". Siirtokarjalaisten tie -matrikkelin somerolaisista löytyy Muolaasta syntyisin oleva rakennusmestari Reino Unto Toikka puolisoineen (Tuulikki Eira, o.s. Uski). Näille kirja luettelee neljä Somerolla syntynyttä poikaa: Ari Juha (s. 1951), Markku Tapani (s. 1955), Timo Taneli (s. 1959) ja Vesa Jukka (s. 1962).
Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesistöissä.
Maalla rehevöityminen johtaa metsien kasvun kiihtymiseen ja kasvillisuuden muutoksiin.
Rehevöityminen vedessä tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita. Tämä puolestaan johtaa moneen ketjureaktioon. Kun vesistöt rehevöityvät, on niissä liikaa levää, joka on muun elämän kannalta välttämätöntä, mutta kun sitä on liikaa koko veden ekosysteemin tasapaino järkkyy. Internetistä löydät hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja esim. googlesta (http://www.google.com) kirjoittamalla hakusanaksi "rehevöityminen".
Tässä muutama linkki:
http://www.vyh.fi/tila/rehev/rehev.htm
http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/galleria/pyynikki-97/itameri.ht…
http://meri.fimr.fi/algaline/PublicAlgalineDB....
Kirjastokortin historiasta yleensä löytyy tietoa esim. Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaasta ( 7.p.1966)
artikkelista "Lainaustavat" (ss. 153-167) tai Kirjastonhoidon käsikirjasta (1977) luvusta "Lainaajankortti" (ss. 357-358).
Turun kaupunginkirjaston nykyisen kortin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu joukolle turkulaisia taidegraafikoita 1993. Kilpailuun kutsuttiin Jaana Hytönen, Juha Joro, Ulla-Maija Kallinen, Mauno Kalliomäki, Kimmo Ojaniemi, Veronica Ringbom ja Hannu Hämäläinen, joka ei kuitenkaan osallistunut.
Palkintolauktakunnan muodostivat museonjohtaja Päivi Kiiski, fil.lis. Lars Saari ja kirjastotoimenjohtaja Keijo Perälä. Lautakunta katsoi Mauno Kalliomäen ja Juha Joron työt tarkoitukseen sopivimmiksi ja...
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi...
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Suosittelen, että otat yhteyttä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen asumisterveysneuvonnan palvelunumeroon 09-310 15 000, (ma, ke–pe: klo 9–12, ti klo 9–15).
Ympäristökeskuksen sivuille on myös kerätty sisätilojen tuholaisiin liittyvää tietoa.
http://sisatilojentuholaiset.fi/
Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysissa otetaan lähtökohdaksi sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti kieli ja sen seurauksia tuottava luonne. Kieliasultaan samanlainen väittämä, lause tai sana voidaan tulkita lukuisilla eri tavoilla riippuen siitä asiayhteydestä, missä se esiintyy. Samasta asiasta voidaan myös puhua monin eri tavoin – monin eri diskurssein – vieläpä perustellusti, eikä toisistaan poikkeavia kuvauksia voida asettaa totuudellisuus- tai paremmuusjärjestykseen. Konteksti, jossa kieltä käytetään, antaa sanoille ja lauseille oman merkityksensä eli kielen avulla tuotetut merkityssysteemit ovat parhaiten ymmärrettävissä niiden asiayhteyksien, tilanteiden jne. kautta, jossa ne esiintyvät. Kielen avulla voidaan eri tilanteissa...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Tarina lapsia tuovasta haikarasta on syntynyt Länsi-Euroopassa 1800-luvulla. Tällä alueella haikaraa pidettiin tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Se oli myös lintuna suurikokoinen, joten olisi kyennyt kantamaan ihmisvauvaa. Lähde: Historia-lehti, 1/2010 s. 13:
http://historianet.fi/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvoja
Haikaralajia ei yleensä tarkemmin eritellä, mutta joidenkin lähteiden mukaan se olisi lajiltaan kattohaikara:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/haikara-ei-kuljettele-vauvoja-suomes…
Kattohaikarat ovat suurikokoisia ja pesivät mielellään ihmisten lähellä kulttuuriympäristössä - Suomessa tosin ensimmäisen kerran vasta tänä (2015) kesänä, joten sopisivat tässä mielessä hyvin tarinan linnuksi. Tietoa kattohaikarasta...
Outi Merisalo kirjoittaa teoksessa Totutun tuolla puolen (toim. Blomberg, Hirsjärvi ja Kovala), että fantasia oli olennainen osa jo elokuvan esihistoriaa. 1700-luvulla käytettiin monenlaisia visuaalisia keinoja illuusion luomiseksi. Hänen mukaansa fantasian toi elokuvaan Georges Melies, jonka ensimmäinen tiedefantasiafilmi oli suomenkieliseltä nimeltään Matka kuuhun (1902).
Nykyajan fantasiaelokuvia on paljon. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Narnia –elokuvat ovat fantasiaelokuvia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen fantasiaelokuvista saat luettelon kirjoittamalla aihehakuun fantasiaelokuvat:
http://www.helmet.fi/search*fin/d
Verkkotietosanakirja Wikipediasta saa tällaisen luettelon fantasiaelokuvista:
http://fi....
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
TV 1 on esittänyt vuonna 1996 opetusohjelmasarjan taijista. Siitä on olemassa myös kaksiosainen video, joka on lainattavissa kirjastoista, mm. Tampereelta. Se on nimeltään Taiji: ohjelmasarja perusliikkeistä. YLE-opetuspalvelut -julkaisun mukaan videokasetit voi myös ostaa kirjakaupoista tai Yle opetuspalvelusta. Hinta on julkaisun mukaan 280 mk.
Kyseistä kirjaa ei näy olevan Suomen kirjastoissa.
Alfamer Oy myy englanninkielistä korjausopasta, jonka sarjanumero on MF 27; sisältää mallit MF 135, MF 150 sekä MF 165.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
09-774 2810
www.alfamer.fi
Minja-nimeä koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8bf56778-6a1…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3128c592-8ac…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4a009ea0-15c…
Pelkkää Mire-etunimeä ei kirjastomme etunimikirjoista löytynyt, mutta esim. Mirella-nimen yhteydessä mainitaan Mire sen lempinimijohdoksena.
Mm. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön kerrotaan Mirella-nimen olevan italialainen muunnos Mireille-nimestä, jona pohjautuuu latinan mirari-verbiin, jokanka merkitys on ihailla.
Muita samankaltaisia nimiä ovat Mira, Miranda, Mirja.
