Asfalttiprinssi on fiktiivinen hahmo, Hectorin laulun lyyrinen minä tai puhuja. Hän on tarkkailija, joka on huolestunut kaupunkiympäristössään tapahtuvista muutoksista. Laulun on tulkittu kritisoivan 1970-luvun kaupunkisuunnittelua ja ns. kovan rahan rakentamisbuumia, jonka tieltä purettiin vanhaa rakennuskantaa.
Asfalttiprinssin voisi ajatella tekijänsä alter egoksi, koska nuoruuden urbaani ja muuttuva Töölö on vahvasti läsnä laulussa. Hectorin elämäkertakin, Asfalttihippi, on mukaelma laulun nimestä.
Hectorin laulutekstejä on tutkittu mm. tässä opinnäytteessä.
https://www.laju.fi/vapaa-aika/hector-asfalttiprinssi/
https://finnhitsaaja.blogspot.com/2016/12/
Suomalaiset Yhdysvaltain intiaaneja käsittelevät "klassikot" ovat Pentti Virrankosken "Pohjois-Amerikan intiaanit" (1980) ja "Yhdysvaltaina ja Kanadan intiaanit" (1994) sekä Markku Henrikssonin "Alkuperäiset amerikkalaiset" (1986) ja "Toinen aalto" (1997).
Löydät tietokannastamme asiasanoilla "intiaanit" ja siihen yhdistettynä "Yhdysvallat" lähes 30 viitettä, joista osa tosin on kaunokirjallisuutta (luokka 84.2). Turun kaupunginkirjastossa on viimeksi vuonna 1996 päivitetty 11-sivuinen kirjallisuusluettelo "Alkuperäiset amerikkalaiset". Sitä ei ole verkkoversiona, mutta saatavissa ainakin pääkirjastosta.
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Nettiyhteysongelmissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys omaan yhteydentarjoajaan. He pystyvät parhaiten selvittämään missä vika kulloinkin piilee. Yhteydentarjoajan helpdeskin puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät palveluntarjoajan www-sivuilta.
Melko yleinen syy yhteysongelmiin on vanhentunut modeemiajuri. Modeemin valmistaneen yhtiön sivuilta saattaa löytyä päivitetty ajuriohjelma, jolla ongelmat ratkeavat.
Jos käytät Windows 95 tai 98 –käyttöjärjestelmää, niin niihin voi ladata Dial-up networking 1.4 –päivityksen, jonka pitäisi mm. parantaa puhelinverkkoyhteyksien vakautta. Päivityksen voi ladata osoitteesta http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;Q285189 .
Voit myös koettaa muuttaa modeemisi yhteysnopeutta...
Vanha sääntö on,että omaan käyttöön voi kopioida aineistoa
kirjastossa. Ei ole eroa kopioiko asiakas vai virkailija.
Samat säännöt koskevat molempia.Erona on, että jos virkailija kopioi, on se ns. palvelukopio ja maksaa asiakkaalle enemmän.
Suomi24 sivustolla on ohjeet Tori.fi sivuston ilmoitusten jättämisestä. Siellä on ohjeet myös kuvien liittämiseen http://www.suomi24.fi/opastus/tori/ohjeet#lisaakuva
Suosittelen, että otat yhteyttä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen asumisterveysneuvonnan palvelunumeroon 09-310 15 000, (ma, ke–pe: klo 9–12, ti klo 9–15).
Ympäristökeskuksen sivuille on myös kerätty sisätilojen tuholaisiin liittyvää tietoa.
http://sisatilojentuholaiset.fi/
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Suomi-thai sanakirjoja ei näyttäisi olevan kuin yksi: Changklung, Cebu:Suomi-thai matkaajan sanakirja. Jos haluat selata muunkielisiä kirjoja ja kielikursseja, haepa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi "asiasana tai luokka"-haulla tällaisella hakurimssulla: "thai-kieli tai thain kieli", niin saat selattavaksesi reilut kymmenen viitettä. Samalla voit tarkistaa myös tuon Suomi-Thain saatavuuden.
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-...
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä...
Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kyse lienee suomalaisesta vastineesta vanhalle latinankieliselle fraasille rara avis, joka tarkoittaa kirjaimellisesti harvinaista tai erikoista lintua, ja jolla on perinteisesti viitattu poikkeukselliseen tai erikoislaatuiseen ihmiseen. Ilmaus esiintyy latinankielisessä muodossaan Horatiuksen ja Juvenaliksen kirjoituksissa, ja sillä on vastineensa monissa eurooppalaisissa kielissä (esim. englannin "rare bird").
Siihen on vaikeampi antaa vastausta, miksi suomen kieleen on vakiintunut nimenomaan sanapari "outo lintu". Merkitykseltään se kuitenkin tuntuisi vastaavan rara avis -fraasia: Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "outo lintu" on "harvinainen, poikkeuksellinen ihminen" ja Erkki Karin Naulan...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
