Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg ja sen saksalaisesta muodosta Jürgen. Georg on lyhentymä: Georgios, kreik. maanviljelijä; Georgius, latinalainen muoto, katolisella kirkolla on toistakymmentä samannimistä pyhimystä. Veistoksissa ja maalauksissa hänet on usein kuvattu hevosen selässä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. St George (Pyhä Yrjö) on myös partiolaisten nimikkopyhimys ja Englannin kansallispyhimys.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Yliopistokirjastojen yhteisestä kokoelmatietokannasta, Lindasta löytyy aiheesta tehtyjä kirjoja ja opinnäytteitä. Lindasta kannattaa hakea esimerkiksi perushakua tai tarkennettua hakua käyttäen hakusanoilla jumalakäsitykset and lapset. Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html voit etsiä lisää asiasanoja, joilla voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi aiheista Kuudesluokkalaisten jumalakuvia (tekijänä Laura Kivijärvi), 4-5-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijöinä Satu Laine ja Hanna Salkinoja), 4-8-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijänä Sari Kurki), Viides- ja kuudesluokkalaisten jumalakuvasta ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä (tekijänä Kati Uusi-Hakala). On...
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Vaikka nuori mieli elää kuolemattomuuden tunne palavasti rinnassa sykkien, kuuluuvat myös kuoleman ja sairastumisen kokemukset nuoren elämään.
Syöpää on käsitelty suhteellisen vähän kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Käännöskirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta kotimaisen nuortenkirjallisuuden aiheet on haettu monesti muualta.
Tämänkaltaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla myös aiemmin, mutta kyseinen vastaus käsittelee pääasiassa tietokirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Tässä kuitenkin linkki siihen: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9417fdee-5fb…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI) ylläpitää ONNET-tietokantaa kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta:...
Runo on Jenny Josephin Varoitus, joka löytyy esim. runoantologiasta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY 1998) Alice Martinin suomentamana. Runon alkuperäinen nimi on Warning! When I am an old woman I shall wear purple.
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Alkuperäisellä suomenkielisillä sanoilla tarkoittanet vuonna 1928 levytettyä kappaletta Aurinkoinen. Kappaleen tarkat tiedot löytyvät mm. Yleisradion Fono tietokannasta osoitteesta:
http://137.163.31.112/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Oi+ihanainen+aurink…
Kolme linkissä mainittua levyä löytyy Ylen levystöstä, levyjä ei kuitenkaan lainata.
Kappaleeseen en löytynyt sanoja tai nuottia mistään Suomen kirjastoista enkä internetistä.
Kappale on soinut esim. Ylen Radio Suomen Sadan vuoden syke ohjelmassa:
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/sadanvuodensyke_arkisto?opendoc…
Kappaletta voi tietysti toivoa Yleltä esitettäväksi radiossa.
Etsimäsi Ernest Hemingwayn novelli "Tappajat" sisältyy seuraaviin teoksiin:
Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (Tammi 1991 ja 1999)
Hemingway: Kilimandsaron lumet (Tammi, 1978)
Hemingway: Nick Adamsin tarina (Tammi, 1979)
Nobel-kirjailijat. 3 : maailmankirjallisuuden mestarit (Otava, 1977)
Novelli ja tulkinta. Toim. Mirjam Polkunen ja Pekka Tarkka. (Weilin + Göös, 1974)
Kaikki nämä teokset löytyvät Kirkes-kirjastojen aineistohausta.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1291740386&u…
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
Dityrambi (< kreik.) on lennokas tai innoittunut ylistyslaulu, alk. Dionysoksen kunniaksi esitetty kuoron tanssilaulu. Antiikin kirjallisuuden dityrambirunoilijoita olivat esim. Arion, Pindaros, Simonides ja Bakkhylides
Bakkhylideksen ja Pindaroksen tekstejä englanniksi löytyy verkosta: http://www.perseus.tufts.edu (->classics)
Päivö Oksalan teoksessa "Kreikkalaisia kirjailijakuvia" on katkelma Pindaroksen dityrambista (fragm.76):
"Hohtava ja orvokkiseppeleinen Ateena,
laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus,
Sinä jumalien kuulu kaupunki!"
Samassa teoksessa on myös Bakkhylideen enkomionin alkuosa (dityrambi 20B,1-17):
"Hoi lyyrani! Herkeä vahtimasta seinää,
Kaiuta helkkyvät seitsenkielisoinnut!
Tänne käteen! Runotarten kultahöyhen...
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Tutkin useiden kirjastojen tietokantoja. Molempien elokuvien saatavuus elokuvana on nolla. Molempiin elokuviin liittyvää musiikkia on saatavissa useista paikoista.
Ongelma taitaa olla se, ettei elokuvia ole Suomessa elokuva-arkiston tietokannan mukaan julkaistu DVD:llä tai videolla.
Huom. Rocco e i suoi fratelli = Rocco ja hänen veljensä -elokuvan on ohjannut Luchino Visconti.
Filmifriikki-kaupassa Viscontin elokuva on saatavilla nimellä ROCCO & HIS BROTHERS
http://www.filmifriikki.fi/
Korppi sylissä = Cría cuervos -elokuvan saatavuus on internetin movie databasen vaikeaa. Se on saatavissa vain jenkkivideona (Huom. eri videojärjestelmä)
http://akas.imdb.com/title/tt0074360/
http://akas.imdb.com/
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001
Kelttien kielet ovat skotin kieli eli gaelin kieli, irlantilaisten iiri (Irish gaelic), kymri (Welsh gaelic). Manx on kadonnut kieli, mutta bretonia voi vielä kuulla Bretagnessa ja Cornishia Cornwallissa.
Ennen Kelttejä Britanniaa asutti Piktit. Piktin kieli ja kulttuuri hävisivät 900-luvulle mennessä. Ogham-kirjoitus on ainoa olemassaoleva merkki piktin kielestä.Keltit omaksuivat ogham-kirjoituksen Pikteiltä. Lisätietoja kielestä ja nyky-aakkosille tulkittua ogham-kirjoitusta löytyy tästä linkistä: http://pakana.greatnow.com/pikti.htm
Muita ogham-kirjoituksesta kertovia verkkosivuja:
http://celt.net/Celtic/History/ogam.html
http://members.aol.com/plieadesqu/ogham.htm
http://www.csupomona.edu/~jcclark/ogham/
