Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat...
Suomen kansallisbibliografiasta löytyivät seuraavat pappiloita ja pappilakulttuuria käsittelevät kirjat:
Lasiseinäinen koti : elämää pappilassa / [toimituskunta: Pirjo Paarma ... et al.]. - [Helsinki] : [Suomen papinpuolisoiden liitto], 1997
Kirkkojen kunnostus ja pappilakulttuuri / H. Viitala (toim.). - Kuopio : Snellman-instituutti, 1990. - 94 s. ;
Kirkko kulttuurin kantajana / toimittaja: Nina Lempa ; [julkaisija:] Kirkkohallitus. - [Helsinki] : Museovirasto, 2000
Lisäksi kannattaa myös tutustua yleisempiin Suomen kulttuurihistoriaa käsitteleviin teoksiin ja näiden lähdeluetteloihin:
Esim.
Suomen kulttuurihistoria. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY.
2 Autonomian aika /toimituskunta: Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko
Kallio. -...
Elias on kreikkalainen muoto heprean sanasta Elia ´Jahve on Jumalani´.
Kreikkalainen tai latinalainen nimi Lucas merkitsee Lucaniasta kotoisin olevaa. Lucania on maakunta Etelä-Italiassa. Almanakkaan nimi on siirtynyt apostoli Luukkaan mukaan. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Raamatullisista nimiehdotuksistasi kannattaa katsoa tietoa myös ortodoksisesta nimipäiväkalenterista
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa...
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille....
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Kenraali Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan hallitsijaksi kruunattiin Juan Carlos I ja tuon jälkeen maa alkoi pikkuhiljaa siirtyä diktatuurista demokratiaan. Espanjalla ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Tärkeitä juhlapäiviä ovat mm. perustuslainpäivä, jota vietetään 6.12. Se muistuttaa nykyisen perustuslain hyväksymistä vuoden 1978 kansanäänestyksessä sekä espanjan kansallispäivä jota vietetään 12.10.
https://publicholidaysdates.com/fi/espanjan-yleiset-vapaapaivat/
https://tripsteri.fi/barcelona/barcelonan-historia/diktatuuri-ja-demokr…
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Voit lukea Helmet-kirjastokortilla lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Tarvitset lukemiseen Helmet-kortin ja siihen liitetyn nelinumeroisen pin-koodin.
Kotimaisia aikakauslehtiä on luettavissa Epress-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä voi lukea Pressreader-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Sukunimestä Korpela on sekä läntisiä että itäisiä esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-1600 -luvuilla nimestä on käytetty muotoja korpela, Korpelaine, Korpelain, Kårpela.
Korpela on tyypillinen länsisuomalainen, varsinkin pohjalainen nimi, Korpelainen selvästi itäsuomalainen nimi.
Useimmat Korpela-nimet perustuvat asuinpaikan nimeen. Suomen kielen murteissa sanalle korpi on yhteistä 'kostea, metsää kasvava alue'. Myös merkitykset 'synkkä metsä, erämaa, salo' ovat olleet asuinpaikkaa ilmaisevan lisänimen pohjana. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä Korpela on 5098 henkilöllä.
Lähde
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
