Sitaatti on Hamletin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta, Hamletin ensimmäisestä yksinpuhelusta.
Hamletista on olemassa useita suomennoksia. Tässä mainitsemasi kohta kolmena käännöksenä:
Heikkous, vaimo nimes! (Paavo Cajander)
Heikkous, nimesi on nainen. (Veijo Meri)
Häilyväisyys, nimesi on nainen! (Eeva-Liisa Manner)
Kysymäsi runo löytyy Arvo Turtiaisen runokokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (Tammi, 1962; uusi painos 2004). Sen pitäisi löytyä myös runovalikoimista ”Tämän runon haluaisin kuulla” 2 (Tammi, 1987) ja ”Runojen runot” (Tammi, 1989).
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
Kirjallisuutta:
Perintömetsä : sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus / Matti Kiviniemi, Pirjo Kärki
Julk. Metsäkustannus, 2008
Metsänomistajan verokirja / Ville Hukkanen
Julk. Verotieto, 2007
Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat myös hyviä tietolähteitä. http://www.metsalehti.fi/fi-FI/metsalehti/
http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/Read.aspx?messageID=4b0184b1-2785…
Perintökaari 23 luku käsittelee perinnönjakoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/index.jsp
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Savo/koulutust…
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Asiakasedut/...
Kymenlaakson kirjastoissa käytössä olevan seutulainauksen ansiosta lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa Kymenlaakson kirjastoon.
Lue lisää Kymenlaakson kirjastojen yhteiseltä kyyti.fi -verkkosivulta
http://www.kyyti.fi/node/1584
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vielä runsaasti LP-levyjä (14 490 tällä hetkellä). Uusimmat ovat tältä vuodelta. Suurin osa levyistä (10 964) on Tikkurilan musiikkivarastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Ju…
Levyjä, kuten muutakin aineistoa poistetaan, jos ne ovat huonokuntoisia tai niitä ei enää lainata. LP-levyillä on oma, innostunut käyttäjäkuntansa, ja vanhatkin levyt saattavat olla yllättävän kysyttyjä, eikä niitä siksi poisteta tai laiteta myyntiin. Eli monet vanhatkin levyt jatkavat uraansa kirjastokäytössä.
Helmet-kirjastojen LP-levyistä saat luettelon merkitsemällä Helmet-haun tarkennettuun hakuun *-merkin ja valitsemalla aineistoksi LP-levyn:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
Radiaali(nen) tai radiaari(nen) tulee latinan sanasta radius l. säde ja tarkoittaa säteittäistä.
Sanaa käytetään useissa yhteyksissä, esim. radiaalinopeus (säteisnopeus) ja kysyjän mainitsema radiaalisahaus. Puuinfon sivuilla kerrotaan, että "radiaalisahausta käytetään, kun sahatavaralle halutaan tiettyjä ominaisuuksia, kuten hyvä muotopysyvyys ja tietynlainen syykuviointi". Voit lukea lisää radiaalisahauksesta alla olevasta linkistä Puuinfon sivulle.
Uusi sivistyssanakirja (1975)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf
https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/tekniset-tiedotteet/tiheasyinen-s…
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen...
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 - keräilijän opas (Suomen numismaattinen yhdistys) muistutetaan, että kuntoluokituksella on suuri merkitys rahan keräilyhintaan. Hintaan vaikuttaa myös se, minkä verran kyseistä rahaa on saatavilla. Suomessa kuntoluokituksessa käytetään vanhaan skandinaaviseen järjestelmään perustuvaa luokittelua (0, 01, 1+, 1, 1?, 2 jossa 0= virheetön ja 2=huomattavan kulunut), sekä uudempaa järjestelmää (10, 9,8 jne.) joka on käytössä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Opas arvioi vuoden 1865 10-pennisen arvoksi kunnosta riippuen 2-400 euroa. Virheettömän kolikon hintaa opas ei määrittele, koska se on harvinainen. Vuoden 1952 olympiarahan arvoksi opas arvioi kunnosta riippuen 15-45 euroa. Huonokuntoisen...
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme ole lääketieteen asiantuntijoita, joten lääketieteellisissä asioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sterilisaatiolla tai steriloinnilla tarkoitetaan leikkausta, jonka avulla estetään raskaus pysyvästi. Suomessa steriloinnista säädetään lailla. Ainoastaan tietyt henkilöt täyttävät ehdot, joiden myötä kyseinen toimenpide voidaan myöntää. Ehtoja ovat esimerkiksi pakottavat terveyelliset syyt ja yli 30 vuoden ikä. Esimerkiksi vuonna 2012 sterilointi tehtiin arviolta 2000 miehelle ja 2500 naiselle Suomessa.
Naisille suoritettavissa steriloinneissa munajohtimet tukitaan. Se voidaan tehdä eri tavoin kuten esimerkiksi sitomalla, kiinnittämällä tai katkaisemalla munajohtimet....
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :...
Ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voisit saada nämä aboriginaalien taiteesta kertovat opukset:
-Australian aboriginal art. Macmillan, 1964.
-Caruana, Wally: Aboriginal art. Thames and Hudson, cpo. 1993.
-Holmes, Sandra Le Brun: The goddess and the moon man: the sacred art of the tiwi aborogins. (Huom! Kirjoitusvirhe sanassa ’aborogins’ on ihan kirjaston tietokannassa.)
-Morphy, Howard: Aboriginal art. Phaidon, 1998.
-Stourton, Patrick Corbally: Songlines and dreamings: contemporary Australian Aboriginal painting: the first quarter-century of Papunya Tula. Lund Humphries, 1996.
Pääsin itse käsiksi vain kahteen ensimmäiseen teokseen, joissa molemmissa kyllä puhutaan myös kuvien symbolisista merkityksistä.
Minkä tahansa...
HelMet-kirjastoissa eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siitä ei ole varauksia ja jos kortilla on maksuja alle 30 euroa. Bestseller-kirjoja ei voi uusia kertaakaan. Uusiminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusia voi myös puhelimitse tai käymällä kirjastossa.
Uusimisesta ja muusta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
