Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Muotimuksun numero 3/2003 ja Suuren käsityölehden numero 8/2003 sisältävät ohjeita tyttöjen jumppavaatteisiin, myös voimistelupukuun. Ohjeet ovat kaava-arkeilla. Näitä lehtiä ei ole enää saatavilla Hämeenlinnan kirjastosta, mutta Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa niitä näyttäisi vielä olevan.
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa.
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Tulostamiseen liittyvät maksut maksetaan Helmet-kirjastoissa kirjaston henkilökunnalle.
Kirjastoissa, joissa on tulosteiden itsepalvelunouto, saa kolmen kuukauden aikana viisi ilmaista tulostetta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus, löytyy Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/H
Tuon Charles Singletonin säveltämän ja Kendall Hayesin sanoittaman kappaleen nuotit löytyvät ainakin Ruotsissa ilmestyneestä nuottikirjasta ”Hits: 60-tal” (Warner/Chappell Music Scandinavia, 2002), jossa ovat sanat ilmeisesti myös englanniksi. Samalla nimellä näyttää ilmestyneen lukuisia muitakin kappaleita, mutta nuo nuotit ovat ainakin varmuudella juuri samojen tekijöiden kuin suomennettu versio.
Teosta ”Hits: 60-tal” löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Suomen kirjastojen saatavuuksia voi tarkastella esimerkiksi Frank-monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/....
Ihan kaikkia tuskin löytyy mistään. Paitsi ehkä jostain Sveitsissä
julkaistusta kirjasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aikaisemmin vastattu samaan kysymykseen näin. Tässä on kyllä paras tieto asiasta:
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka." Tämä...
Elias on kreikkalainen muoto heprean sanasta Elia ´Jahve on Jumalani´.
Kreikkalainen tai latinalainen nimi Lucas merkitsee Lucaniasta kotoisin olevaa. Lucania on maakunta Etelä-Italiassa. Almanakkaan nimi on siirtynyt apostoli Luukkaan mukaan. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Raamatullisista nimiehdotuksistasi kannattaa katsoa tietoa myös ortodoksisesta nimipäiväkalenterista
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
