22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Näin kerrotaan Pompeiuksen sanoneen merimiehille, jotka pelkäsivät lähteä myrskyssä merelle kuljettamaan viljalastia Roomaan: Navigare necesse est, vivere non est necesse eli merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä. Tällä hän tarkoitti siis, että tärkeät tehtävät on tehtävä vaarankin uhatessa.
Kaikki, paitsi purjehdus on turhaa on Junnu Vainion sanoittama ja Lasse Mårtenssonin säveltämä kappale. Antiikin ajan lentävä lause on varmaankin inspiroinut sanoittajaa. Sekä Vainion että Mårtenssonin kerrotaan olleen innokkaita purjehtijoita, joten luultavasti ajatus liittyy purjehduksen ihanuuteen ja tärkeyteen sen harrastajalle.
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
Kappale löytyy alla mainituilta levyiltä. Nuottia siihen ei kuitenkaan ole julkaistu.
Parhaat tanssiorkesterit / useita esittäjiä (2013)
Hei laulaja + 24 muuta toiveiskelmää / useita esittäjiä (2011)
Ystävälle / Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat (2010)
Lauluja Sinulle / Juha Hötti (2005)
Hengähä tok' / useita esittäjiä (2006)
Bambi-elokuvan sadepisaralaulun suomenkielinen nimi on "Sade huhtikuinen" ja suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Bäckman. Laulun alkuperäinen nimihän on "Little April Shower" ja englanninkielisenä laulu löytyy useastakin Disney-elokuvien lauluja sisältävästä nuottivihosta.
Luettelon tällaisista nuoteista saa Interentistä esim. menemällä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi, kirjoittamalla hakutermiksi Little April Shower ja rajaamalla haun koskemaan nimekettä ja nuottijulkaisuja.
Samaisesta Plussa-palvelusta löytyy tiedot yhdestä lp-levystä, jossa laulu on suomeksi laulettuna. Levy on Walt Disneyn kivat satulaulut 3 (julkaistu 1973, 30928060 kust....
Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "...
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
Useissa nuottikirjoissa on tämä laulu, esimerkiksi Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja; Suuri toivelaulukirja : lastenlauluja, nimellä Autolaulu, alkusanat: Autolla ajetaan varo-varovasti... Näissä se on nimetty suomalaiseksi kansansävelmäksi, sanoittaja tuntematon. Ks. Viola: https://finna.fi
Näin ollen laulun tekovuotta ei voida määrittää.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (...
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Aihe on laaja ja kannattaa näiden tietojen lisäksi ottaa yhteyttä oman kirjaston tietopalveluun.
Kirjoja aiheesta:
Seppälä, Heikki. Vaikuttavat viestit: opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-210-5
Ojanen, Markku. Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: esittämis- ja tulkintaohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1996. ISBN 951-580-204-0
Ojanen, Markku. Mikä hätänä?: kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 1997. ISBN 951-580-223-7
Solmut auki: kehitysvammaisten mielenterveyspalvelut 2000-luvulla. Toim. Heikki Seppälä. Helsinki:...
Sarjan nimi on Alix (Alix peloton), teksti ja kuvitus ovat Jacques Martinin käsialaa.
Seuraavat Alix-sarjakuvat on suomennettu ja ne ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
1) Kultainen sfinksi
2) Kirottu saari
3) Oribalin kruunu
4) Musta koura
5) Gallian sankarit
6) Viimeinen spartalainen
7) Etruskien aarre
8) Apollon kosto
Tässä vielä muutama hyvä linkki: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alix.html (suomeksi)
http://www.lambiek.net/martin_jacq.htm (englanniksi)
http://www.arnould.net/bd/Autmarti.htm (ranskaksi)
Vaikea ongelma. Haukkuminen liittyy usein siihen, että koira vartioi reviiriään eli kotiaan ja haukkuu karkoittaakseen tunkeilijan. Päivällä posti putoaa luukusta usein myös sellaisena aikana, että kotona ei ole ketään puuttumassa asiaan. Ongelma paljastuu usein vasta naapureiden valitettua asiasta. Tältä kannalta aihetta käsitellään uusimmassa Koiramme-lehdessä (syyskuu 2012) artikkelissa Miksi haukku häiritsee:
http://www.kennelliitto.fi/fi/kennelliitto/koiramme/
Pari muuta haukuntaan liittyvää artikkelia on Koiramme-lehdessä vuodelta 2008 (nro 12, s. 40-41) ja 2006 (nro 10, s. 6-11).
Hauva.com-sivustolta löytyy aiheeseen liittyvä artikkeli:
http://www.hauva.com/node/840
Hyviä neuvoja löytyy myös mm. Tuire Kaimion kirjasta Koirien...
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Asian käsittelyä eduskunnan täysistunnossa säätelee perustuslaki N:o 731/1999 ja eduskunnan työjärjestys
N:o 40/2000.
Perustuslain 41 pykälässä sanotaan asiasta seuraavasti: Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestyksen 61 pykälässä säädetään äänestystapa seuraavasti: Äänestys toimitetaan
koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.
Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta...
Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä:
Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995.
Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta.
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista.
Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004.
PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai...
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
