Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut...
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Nimi Aila on lappalaisperäinen, mahdollisesti johdettu inarinlappalaisesta nimestä Aili. Alkuperänä voi olla myös muinaisskandinaavinen Helga, "pyhä" tai helagar "varoittava". Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on ollut myös muutamia miespuolisia Aila-nimisiä. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Arja esintyy Eino Leinon Helkavirsissä runossa Arja ja Selinä. Helkavirsissä Arja on miehennimi, mutta nimi vakiintui nopeasti naisennimeksi. Esikuvana on pidetty nimeä Irja, mutta myös venäläisiä nimiä Arija, Arja, Ara. Viimeksi mainitut juontuvat Kreikan mytologian Ariadnesta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1...
Kekkonen on viimeisen kalastusretkensä jälkeen tuskin enää ollut matkustuskunnossa. Lääkärit olivat suositelleet Kekkoselle jo Islannin-matkasta luopumista, ja itsekin hän oli hyvin vastentahtoinen lähtemään. Hän olikin matkan aikana jo siinä määrin sairas ja huonovointinen, että halusi keskeyttää retken ja palata kotiin. Toisena kalastuspäivänä presidentti otti yhteyttä lääkintäneuvos Rikhard Sotamaahan, yhteen läheisimmistä ystävistään, ja pyysi tätä hakemaan hänet takaisin Suomeen. Presidentin matkaseurue kuitenkin pidätteli Kekkosta Islannissa ja esti tämän toiveen täyttämisen, koska matkan keskeyttäminen olisi aiheuttanut kiusallisia selityksiä niin kotimaassa kuin naapureissakin.
Kekkosen sairaus, yleinen...
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi...
Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ellei verotoimisto saman ajan kuluessa tehdystä perustellusta hakemuksesta myönnä määräajan pidennystä. Lykkäyksen pitää siis olla perusteltu pesän laadun tai muun erityisen syyn takia.
Verovirastolla ei ole valmista lomaketta tällaiseen hakemukseen, mutta on olemassa oppaita, joissa on asiakirjamalleja tätäkin tarkoitusta varten. Ainakin kirjasta Asiakirjamallit, 2012 ja Juridiset asiakirjamallit löytyy hakemuksen malli. Tästä linkistä näkee näiden kirjojen saatavuus: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1976794__Sasiakirjamallit_… .
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (...
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön...
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tilastoja USA:n myydyimmistä autoista löytyy esim. Automotive News -verkkosivuilta http://www.autonews.com (Data Center-> Automotive News Data-> Sales). Toinen hyödyllinen linkki on http://www.wardsauto.com
Euroopan osalta tietoa löytyy ACEA:n (European Automobile Manufacturer´s Association) sivuilta http://www.acea.be (Statistics).
JAMA:n(Japan Automobile Manufacturer´s Association) verkkosivuilla http://www.jama.org on tilastoja myynnistä Japanissa (Statistics-> Sales). JAMA:n tilastotietokannassa http://www.jama-english.jp on myyntitilastoja aikasarjoittain (Statistics-> Active Matrix Database System).
Suomalaisen Tuulilasin verkkosivuilla http://www.tuulilasi.fi on myös ulkomaiden myyntitilastoja (Uutiset->...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty englanniksi. Kääntäjä on kuitenkin tuntematon. Käännöksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954, viimeisin painos vuonna 1996.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokantaan, joka löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php sekä WorldCatiin, maailman suurimpaan bibliografiseen tietokantaan.
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston tietokoneilla. ePress-palvelun lehtikokoelmassa on yli 100 kotimaista paikallis‑ ja maakuntalehteä, jotka ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä painosta. Lehdistä on tietokannassa kolmen kuukauden numerot. Kaikki palvelun lehdet ovat painettujen lehtien näköisversioita sisältäen artikkelien lisäksi ilmoitukset, sarjakuvat ja mainokset. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti viisi käyttäjää. Lahden kaupunginkirjastossa lehti on hankittu asiakkaiden käytettäväksi kirjaston tietokoneilta, mutta palvelutarjoajalta voi varmaankin tiedustella myyvätkö he palvelua myös yksityiskäyttäjille. Yhteydenotot ja tiedustelut epress@lminfo.fi
Sen sijaan PressDisplay-palvelun sähköisiä...
