"Hän kaikkialla kodiss´ on, vaikkei näy häntä missään..."
Runo löytyy teoksesta LAPSUUDEN JOULU 2 : Kauneimmat joulun runot ja laulut (Kirjayhtymä 1980).
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
Näyttäisi siltä että Jan Karonilta on toistaiseksi suomennettu vain nuo jo lukemasi teokset. Tarkistin asian Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa on tiedot kaikista suomeksi ilmestyneistä teoksista.
https://finna.fi
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Minea” on alkuperältään epäselvä. Se saattaisi olla muunnelma nimistä, joiden päätteenä on ”-mina” kuten Vilhelmina. Nimi on alkanut kuitenkin esiintyä Suomessa Mika Walterin romaanin ”Sinuhe, egyptiläinen” ilmestymisen jälkeen, sillä siinä esiintyy Minea-niminen sivuhenkilö. Siten nimen taustalla lienee kreikkalaisen mytologian Kreetan kuningas Minos.
Edellä mainitun lähteen mukaan ”Jasmin” on alkuperältään persialainen nimi, joka viittaa jasmiinipensaaseen. Jasmiinin kukka symboloi rakkautta ja kauneutta.
Jälleen saman lähteen mukaan ”Mariel” on joko italialaisen nimen ”Mariella” lyhennelmä tai muunnos nimistä ”Meriel” ja ”Muriel”, joiden kelttiläinen merkitys on ’...
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Saat tarvitsemasi tiedot menemällä Åbo Akademin sivulle
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
napauta
Vill du studera informationsförvaltning
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
Sivulla kerrotaan Åbo Akademin avoimen yliopiston opinnoista näin:
"Från och med hösten 2003 kan du läsa 35 sv informationsförvaltning i en nätbaserad studiehelhet som arrangeras av Öppna universitetet i samarbete med Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning."
Voit kysyä tarkemmin opinnoista em. sivulla kerrotulta yhteyshenkilöltä (sivulla on yhteyshenkilön nimi ja hänen sähköpostiosoitteensa).
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
Lappeenranna maakuntakirjaston kokoelmista löytyy myös Sami Garamin Jörde-Juge eli Koomisii stoorei ja viileit kuvii Stadin skloddeille, joka on tosin runoteos. Satuikäisille sopinevat Raili Pursiaisen Savon lasten satukirja sekä Pirkko Haraisen Emmalla on mukavaa (ynnä muut Emma-sarjan kirjat). Heli Laaksonen on kirjoittanut hieman isommille sopivia lounaismurteisia runokirjoja: Pulu uis sekä Raparperisydän. Aini Rössi on kirjoittanut savolaisia kummitustarinoita (Heitänkö helekoo ja muita savolaisia kummitustarinoita), joissa dialogiosuudet ovat murteellisia. Sarjakuvaa ja Raamattua löytyy myös monilla eri murteilla kerrottuna.
Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku....
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa...
Säveltäjä on Mario Nascimbene ja alkuperäinen nimi on Theme from Romanoff and Juliet. Kyseessä on siis elokuvan tunnusmusiikki. Alkuperäisversiota ei tunnu löytyvän kirjastoista. Se on kuitenkin seuraavilla levyillä:
Mario Nascimbene: The Mario Nascimbene Anthology (CD) DRGCD32960
Ron Goodwin: Sounds Superb (LP) EMI MFP1025
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen...
