Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan...
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Tässä tietoa kysymiesi nimien alkuperästä:
Jesse: Nimen Iisai kreikkalainen muunnos; hepr. Isai = Jumalan mies.
Joonas: Joona-nimen muunnos; hepr. Jonah = kyyhkynen.
Teija: Lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija; kreik. Dorotea = Jumalan lahja. Toisena vaihtoehtona on murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes".
Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… .
Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin...
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin...
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Lauri Pohjanpää: Jänikset julkaistiin vuonna 1917 Pohjanpään kokoelmassa Uusi kevät ja muita runoja ja sittemmin hänen Valittujen runojen antologiassaan, Kaipuu ylitse ajan (3.p. 2002).
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,...
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun...
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit selata kirjastojen aineistoa, johon myös pro gradut sisältyvät, tätä järjestelmää voit selata lähimmässä yliopiston kirjastossasi. Hakusanaksi voit laittaa kuntoutus ja ehkä täsmentää aiheeseesi sopivalla toisella hakusanalla esim. vanhukset.
Seuraavat teokset ovat kuntoutuksesta tehtyjä pro graduja, ne ovat poimintoja Lindasta, kuntoutuksesta on tehty lukuisia pro gradu töitä. Voit tarkistaa alla olevien teosten saatavuuden vaikkapa Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon kotisuvuilta http://www.terkko.helsinki.fi/ sivuilla olevasta Helkasta, Helsingin yliopiston kirjastojärjestelmästä. Teokset, joita ei tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi. Kokeile myös muita Terkon sivuilla...
