Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
Tietokannoista ei löydy viitteitä näin vanhoista aikauslehtikirjoituksista. Vanhoja Seura-lehden vuosikertoja säilytetään Helsingissä kirjavarastossa joka toimii pääkirjastossa Pasilassa. Siellä ovat luettavissa myös kysymäsi vuoden 1942 lehdet. Pääkirjaston asiakkaat saavat varaston aineiston käyttöönsä välittömästi. Varastossa on avoimet ovet joka keskiviikko klo 14-19 (9.1.-28.5.2008).
Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Teoksessa Etelä-Pohjanmaan historia I-II kerrotaan, että perimätiedon mukaan juuri mainitsemasi Jouppi on Seinäjoen vanhin talo. Tähän tietoon nojaa myös Juhani Heikkilä artikkelissaan Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, joka löytyy Porstua-verkkopalvelusta osoitteesta http://www.porstuakirjastot.fi/files/409/seinajoen_rakennuskulttuuria_h… .
Tässä on muutama nettiosoite, joissa suosituskirjeen kirjoittamisesta englanniksi.
http://www.coe.missouri.edu/~career/samples/Rec.htm
http://www.psychwww.com/careers/lettrec.htm
http://www.careerkarma.com/resume/samples/recommendations/
http://www.learn2.com/06/0600/0600.asp
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy...
8-vuotiaalle hyvin lukevalle pojalle voisi kokeilla seuraavia yksittäisiä kirjoja sekä kirjasarjoja (alla). Näistä osa on jännittäviä, kuten toivoitte, ja osa on tyyliltään vastaavia kuin muut luettelemasi sarjat.
Etsiväsarjoja:
Bagge, Tapani: Apassit-sarja (1. osa Aavehevosen arvoitus)
Horst, Jorn Lier: Etsiväkaksikko-sarja (1. osa Operaatio myrskypilvi)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja (1. osa Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus)
Walldén, Netta: Rubenin tutkimuksia -sarja (1. osa: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus)
Jännitystä ja huumoria:
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksi
Kolu, Siri: Me Rosvolat -sarja
Krekelä, Katja Hurjalinna, Säihky
Nopola Sinikka & Tiina: Risto...
Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000) mainitaan Villingin saaren eteläpuolella meressä oleva Viipurinkivenä tunnettu jääkauden aikainen siirtolohkare. Kirjassa kerrotaan, että sen lähistöllä Venäjän alukset odottelivat taistelukäskyä isovihan alkaessa vuonna 1713 (siv. 29). Kyseisen luvun lopussa on lähdeluettelo, josta voi löytyä lisää tietoa tästä merimerkistä. Kirjan saatavuuden näkee aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi
Viipurinkivestä kannattaa kysyä myös Suomen merimuseosta,
http://www.nba.fi/ ,kohdasta museot ja linnat löytyy merimuseo. Myös Helsingin kaupunginarkistosta voi saada lisätietoja, http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/.
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
Ainakaan Viola-tietokannan eli kansallisbibliografian musiikkiosan tietojen mukaan tästä laulusta ei ole julkaistu nuottia, se on olemassa vain 1999 julkaistulla Tuomas Koivuviidan CD-levyllä "Tunteiden maa".
Luultavasti ainoa henkilö, jolta nuotit voisivat löytyä, on itse säveltäjä Aimo Aaltonen, joka em. CD:n tietojen mukaan on ainakin 1999 asunut Noormarkussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
Apu-lehdessä on ollut 18.3.2008 artikkeli Sirkka ja Karoly Garamista. Kirjoituksen mukaan muusikkona elämäntyönsä tehneen Karoly Garamin sellonsoitto on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan hän harrastaa nyt työpajassaan nahkatöitä http://www.apu.fi/ihmiset/article149502.html.
Garamin töitä löytyi seuraavalla sivulla http://www.paperihuone.net/Karoly.htm
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Turun verkkotietokannasta Ainosta voit kokeilla esim. seuraavaa hakua:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?sesid=1192533906&ulang=fin&formid=fu….
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla apua:
- Mistä on pienten sanat tehty : lasten äänteellinen kehitys / Sari Kunnari & Tuula Savinainen-Makkonen (2004)
- Logopedian perustiedot ; Artikulaation ja fonologian häiriöt / Leena Holopainen (1994)
Mahdollisia hakusanoja kirjastojen tietokannoista voisivat olla mm. logopedia, artikulaatio, artikulaation häiriöt. Näillä löytää tietoa Internetistäkin
Tässä tietoa kysymiesi nimien alkuperästä:
Jesse: Nimen Iisai kreikkalainen muunnos; hepr. Isai = Jumalan mies.
Joonas: Joona-nimen muunnos; hepr. Jonah = kyyhkynen.
Teija: Lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija; kreik. Dorotea = Jumalan lahja. Toisena vaihtoehtona on murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
En löytänyt varmaa selitystä sanonnan alkuperälle, mutta Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmässä se liitetään juurikin tuohon elokuvassa esiintyvään teemaan eli mielisairaalasta vapautumiseen. Englannissa cuckoo's nest on slangisana mielisairaalalle. Kirjassa Yksi lensi yli käenpesän (Ken Kesey, 1961) ja siitä myöhemmin tehdyssä elokuvassa (Milos Forman, 1975) päähenkilö muistelee shokkiterapiassa lastenlorua, jossa mainitaan käenpesän yli lentäminen. Käännettynä sanonta ei ehkä ole niin toimiva kuin englanninkielisenä. Se voi hämmentää myös siksi, että Suomessa yleisin käkilaji (cuculus canorus) ei tee omaa pesää, vaan loisii muiden lintulajien pesissä.
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
