Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Aukusti on suomalainen muoto latinan Augustus–nimen lyhentymästä August. Augustus oli senaatin Rooman ensimmäiselle keisarille antama arvonimi ´kunnianarvoisa´. Aukusti otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1890.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Tässä muutamia kummitustarinakokoelmia, joista voit etsiä sopivan pelottavia juttuja.
Baxter, Nicola: Kauhun vuosisadat : historian kuuluisimpia kauhutarinoita
Hirveä Halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuu paistaa, kuollut ajaa : aavetarinoita
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaa
Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Runoa Maailmantekijä on tiedusteltu aiemminkin, joten yleisten kirjastojen tietopalveluarkistosta löytyi Joutsenon kirjaston selvitys. Kirjoittaja on T.H. Körner, ja runo julkaistiin Keskikoulun lukukirja 1:ssä (kust. WSOY, 1962). Tämä kirja on saatavana ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta.
Aiheesta näyttää löytyvän yllättävän vähän kirjallisuutta. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta) löytyy asiasanoilla "merenkulku" ja "slangi" seuraavat teokset:
-Tekijä: Tissari, Erkki Nimeke: Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, [2000] Ulkoasu: 99 s. : kuv. ; 30 cm
ISBN: 951-98302-3-5 (nid.)
-Tekijä(t): Tissari, Erkki Nimeke: Laivatieto Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, 1999 Ulkoasu: 58 s. : kuv. ; 30 cm ISBN: 951-98302-0-0 (nid.)
Nämä teokset ovat saatavissa Oulun yliopiston kirjastosta; voit tilata ne kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta.
Erilaisia merenkulkualan sanakirjoja kyllä löytyy, ja niissäkin on varmasti mukana sanastoa, joka voidaan katsoa slangiksi -...
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Asia selvinnee parhaiten vertaamalla elokuvan sisältöä Maria Montessorin kirjoitettuun elämäkertaan - tosin näissäkin kirjoittaja on tietysti saattanut käyttää jonkinlaisia kirjallisia vapauksia, joten ehdotonta totuutta ei liene mahdollista selvittää.
Yhtään Montessorin elämäkertaa ei näytä suomennetun, mutta HelMet-kirjastosta löytyy englanniksi seuraava teos:
Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi tämä:
Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1512015~S9*fin
Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa Montessorin elämästä:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/...
Jos olet saanut kirjastokortin alle 15-vuotiaana, se on voimassa, kunnes täytät 15 v. Siinä yhteydessä korttiin tehdään muutoksia.
Jos olet hukannut kirjastokorttisi, se tulee kuolettaa ilmoittamalla asiasta kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Alle 15-vuotias saa maksaa uudesta kortista kaksi euroa ja yli 15-vuotias kolme euroa.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön...
Voisit tutkia Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla olevaa ajanlaskuaiheista linkkiluetteloa: http://www.makupalat.fi/avaruus.htm#ajanlasku. Linkeistä viimeisessä (http://calendarhome.com/tyc/) on laskuri kohdassa Calculator. Samoin löytyy laskuri osoitteesta http://calendarhome.com/tyc/.
Jos haluat itse tehdä ohjelman, joka laskee aikaa ohjeita löytyy sivuilta http://event-net.fi/palvelut/koulutus/tuottaja/javas/m7.htm tai
http://www.webmaailma.com/labra/js/v2000.shtml.
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, 1996, nimistä kerrotaan seuraavasti:
Luukas on tullut kreikkalaisesta tai latinalaisesta nimestä Lucas, joka tarkoittaa Lucianiasta (maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin. Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. 18.10. on ollut Luukaksen muistopäivä jo alkukirkon ajoista lähtien.
Nikodemus pohjautuu kreikkalaiseen Nikodemos nimeen, joka tarkoittaa kansanvoittajaa (Nike=voitto, demos=kansa). Teemu ja Niko nimet on johdettu nimestä.
Simeon ja Simon -nimet merkitsevät rukouksen kuulemista. Simeon on Vanhassa Testamentissa käytetty nimimuoto. Suomessa nimi on tunnettu Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.
Siviilipalvelus suoritetaan periaatteessa kutsuntojen jälkeen, mutta suorittamiseen voi anoa lykkäystä samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamiseen. Päätoiminen opiskelu on pätevä syy saada lykkäystä siviilipalveluksen suorittamiseen. Lykkäysanomus tehdään kirjallisesti siviilipalveluskeskukseen, ja liitteeksi pitää laittaa todistus opiskelusta.
Lykkäystä tarvittaessa hakea myöhemmin lisää esimerkiksi opintojen jatkuessa, mutta takarajana on sen vuoden loppu, jolloin täyttää 28 vuotta. Siviilipalvelusvelvollisuus loppuu sen vuoden lopussa, jolloin täyttää 30 vuotta.
Siviilipalveluksesta löytyy lisää tietoa siviilipalvelukeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.sivarikeskus.fi/tietoa.php.
