Sanot kysymyksessäsi, että olet kiinnostunut yliopistotasoisista kirjastoalan opinnoista. Kerron vastauksessani yliopisto-opinnoista, mutta kerron myös laajemmin korkeakoulutasoisten kirjastoalan opintojen suorittamisesta, sillä mainitset tavoitteeksesi pätevöityä töihin kirjastoalalle, eikä yleistä kirjastoa koskeva lainsäädäntö aseta erityisiä vaatimuksia sille, missä kirjaston työntekijä on suorittanut 60op arvoiset kirjastoalan korkeakouluopinnot.Ammattikorkeakouluista Turun AMK ja Seinäjoen AMK tarjoavat kirjastoalan "korkeakouludiplomia", jotka ovat viime vuosina pyörineet 1-2 kertaa vuodessa. Molempien diplomien edellinen haku oli pari kuukautta sitten, joten uutta ei ole aivan heti alkamassa. Ainakin Seinäjoen AMK on kuitenkin...
Kirjastossamme on laaja kokoelma englannin kielen kielikursseja, sanakirjoja ja kielioppeja. Pelkästään äänitteitä sisältäviä englannin kielen kielikursseja on satoja. Tässä vain muutamia teoksia vinkkinä aihepiiristä. Lisää voitte kysyä esimerkiksi pääkirjastomme aikuisten osaston tietopalvelusta, josta mm. löytyy luettelo eritasoisista kielikursseista kasetteineen tai cd-levyineen.
Pääkirjaston ja muiden kirjastojemme aukiolot ja yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Lisäapua saa mm. tietopalvelustamme numerosta 3146 4014.
Myös PIKI-verkkokirjastostamme löytyvät kaikki kokoelmiimme kuuluvat sanakirjat, äänitteet ja oppikirjat. Ohjeet haun suorittamiseksi yhdellä tai useammalla hakusanalla (englannin kieli...
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksista Mikkonen, Pirjo, Sukunimet; Olovsson, Olov, Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge .
Tietokannoista ei löydy viitteitä näin vanhoista aikauslehtikirjoituksista. Vanhoja Seura-lehden vuosikertoja säilytetään Helsingissä kirjavarastossa joka toimii pääkirjastossa Pasilassa. Siellä ovat luettavissa myös kysymäsi vuoden 1942 lehdet. Pääkirjaston asiakkaat saavat varaston aineiston käyttöönsä välittömästi. Varastossa on avoimet ovet joka keskiviikko klo 14-19 (9.1.-28.5.2008).
Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli...
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen...
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta saada täsmällisiä tilastotietoja lainatuimmista runoista. Seuraavat lastenrunokoelmat ovat sellaisia, joita Itäkeskuksen kirjastossa näppituntumalla lainataan paljon.Runokoelmat eivät myöskään ole tässä lainatuimmuusjärjestyksessä, vaan kaikkia mainittuja teoksia luetaan ja lainataan ahkerasti.
Huovi, Hannele: Vauvan vaaka
Itkonen, Jukka: Be et pop - lastenrunoja ja runotarinoita, Rinkeli Ronkeli
Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro
Nuotio, Eppu: Ollaan ananas ja kookos, Älä ankka aivasta
Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa)
Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia
Tietoja teosten...
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
