Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Äänikirjat on äänitetty tavallisille C-kaseteille ja DVD -äänilevyille. Äänikirjojen kuuntelulaitteita ei saa lainaksi yleisistä kirjastoista, mutta C-kasettinauhurin voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena apuvälineeksi kunnan terveyskeskuksesta.
Kirjastojen äänikirjat löytyvät yleensä kirjastojen kokoelmatietokannoista, esimerkiksi Helsingin seudun HelMetistä (http://www.helmet.fi ). Hakusanaksi äänikirjat.
Tietoja uusista äänikirjoista voi katsella esim. Äänikirjakaupan sivuilta, http://www.aanikirja.fi .
Yleisradion Tallennemyynti (http://www.yle.fi/tallennemyynti ) tuottaa äänikirjoihin rinnastettavia kuunnelmaäänitteitä. Niitä myydään vain kirjastoille. Yle Shop myy äänikirjoja myös yksityishenkilöille.
Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.
Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Ne tehdään esim. seuraavista aineista (Kellogg'sin Rice Crispies): riisi, sokeri, maissisiirappi. Tarkemmat tiedot saat kaupasta paketin kyljestä.
Jos sinua vielä kiinnostaa riisimurojen ravintokoostumus, se löytyy sivulta http://www.ktl.fi/fineli/ ja valitset sieltä vasemmasta reunasta linkin Elintarvikkeet ja alkukirjaimen R jonka alta löytyy myös riisimuro.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,...
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Vangin laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. Se on useimmissa yleisissä kirjastoissa saatavana.
Levylle tuon kappaleen ovat laulaneet ainakin Reijo Frank ja Tapio Rautavaara (Rautavaara levyllä Auringon lapsi).
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä...
Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Sonja, Sonia, on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta. Se on käytössä yleisesti mm. Saksassa, Pohjoismaissa ja englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sonjan Sofiaan. Sofia (kreikaksi: viisaus) oli kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimi ehkä 100 - 200-luvuilta. Tunnetuin heistä oli Sofia-niminen leski, jolla oli kolme julmasti surmattua tytärtä Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus). Mutta viisaus on monissa uskonnoissa myös jumaluuden ruumiillistuma, ja esim. Konstantinopolin Hagia Sofia on omistettu jumalalliselle viisaudelle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705 - 1928 ja...
