Alla kaksi varsin kattavaa verkkolinkiä suojeluspyhimyksistä:
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
http://www.americancatholic.org/Features/Saints/patrons.asp
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan joululaulu on suomalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Olli Vuorinen. Laululla on eri sovittajia, mm. Toivo Kärki on sovittanut kyseisen laulun.
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Nessa on muunnos Agnes-nimestä. Se juontaa juurensa kreikan kielen sanasta (h)agnos, 'siveä, puhdas'.
Lähteet: Lansky, Bruce: Baby names around the world sekä Uusi suomalainen nimikirja.
Mielestämme "Ruben ja rouva Mallamudin tapaus" sopii hyvin tuon ikäisen pojan luettavaksi. Kirja on hauska ja hieman nurinkurinenkin, uudentyyppinen lastenkirja, jota parodiassaan voisi verrata Kapteeni Kalsariin. Tämä kirja on myös suhteellisen helppolukuinen hauskoine kappaleen aloituskuvineen.
Myyttihovi on vähän samantyylinen kuin uusimmat (loppupään) Harry Potterit eli jännitystä, vauhtia ja taikuutta, mutta myös vakavampia teemoja. Lisäksi kirjat ovat noin 300-sivuisia, joten aika paljon luettavaa 8-vuotiaalle. Jollekin tuon ikäiselle voisi kyseinen sarja sopia, mutta parempi ikäryhmä olisi ehkä 12-vuotiaasta ylöspäin. Tuon ikäiselle pojalle voisi sopia paremmin esim. Riordanin Percy Jacksonit, joissa on seikkailua ja elokuvamaista...
Tein lukuisia nettihakuja kyseisten runojen tiimoilta. Tarkastin tilanteen myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta. Valitettavasti en onnistunut varmentamaan runojen tekijää. Kummastakin runosta löytyi kuitenkin mainintoja internetissä.
"Se ihminen elää" -runo mainittiin eräässä blogissa, jonka mukaan runoa on siteerannut lotta Esteri Hiltunen jo elokuussa 1942. On mahdollista mutta epätodennäköistä, että runo olisi Hiltusen laatima.
"Hetken helmistä" -runo mainittiin useislla onnentoivotuksia ja värssyjä sisältävillä nettisivustoilla. Eräällä keskustelupalstalla runon kerrottiin olevan Helmet.fi-tietokannastakin löytyvässä Leena Järvenpään kirjoittamassa kirjassa "Muistoa minulta pyysit". On jälleen epävarmaa, onko runo mainitun...
Hei! Suunitelmallista ajankäyttöä käsittelevät ainakin seuraavat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista saatavat teokset. Asiasana on ajankäyttö.
Jönsson, Bodil: 10 ajatusta ajasta, 2000
Needleman, Jacob: Laatuaika - hetken merkitys kiireen maailmassa, 1998
Hoikkala, Ari: Tehokkuutta tehtävien hoitoon, 1998
Vakkuri, Kai: Aika ja sinä - opas ajankäytön suunnitteluun ja itsensä johtamiseen, 1996
Aulanko, Veikko: Aikatiedostot - kaikki tapahtuu ajassa - miten ennakoit ajantarpeen? 1994
Itsensä johtaminen on epämääräinen käsite, jolla voidaan tarkoittaa, elämänhallintaa, elämäntaitoa, itsetuntemusta ja itsekasvatusta tavoitteiden saavuttamiseksi ym. Tämän tyyppisiä ovat mm. seuraavat teokset. (Asiasaoja: elämänhallinta, elämäntaito,...
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Mahtaako kyseessä olla samanlainen kolikko kuin osoitteessa http://www.mythings.com/viewitem.aspx?itemid=388790? Siellä sen arvoksi on arvioitu kaksi dollaria, eivätkä muutkaan tutkimani Internet-sivut anna sille juuri enempää arvoa. Eikä ole tietenkään taattua, että kukaan ostaisi kolikkoa tuollaisella hinnalla, vaikka niitä siihen hintaan kaupitellaankin. Yleisesti ottaen hyväkuntoisista maksetaan enemmän kuin huonokuntoisista. Loppujen lopuksi keräilyssä kuitenkin ratkaisee se, paljonko joku on tietysti keräilyesineestä valmis maksamaan.
Tietysti jos kolikossa on lyöntivirhe tai jotakin muuta erikoista, hinta saattaa olla hyvinkin korkeampi, mutta kuvauksesi perusteella kyseessä on varmaan ihan tavallinen kolikko.
Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalla julkaistusta aineistosta koottu kirja Kirsti vastaa : Kirstin parhaat kysymykset ja vastaukset (Nemo, 1999) kertoo syntymästään saakka sokeiden unennäöstä seuraavaa:
"Ehkäpä syntymästään saakka sokeiden kohdalla pitäisi puhua pikemminkin unien kokemisesta kuin näkemisestä. Sokeiden kuvaukset omista unistaan ovat hyvin samanlaisia kuin näkevienkin, niistä vain puuttuvat näköaistimukset. Unessa voi kokea asioita, joista pystyy muodostamaan mielikuvan, eli ne pohjautuvat käytettävissä olevaan elämysmaailmaan. Unien aistimukset siis perustuvat niihin aisteihin mitä on. Syntymästään saakka kuurokaan ei 'näe' ääniunia."
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Alla on listaa cozy crime -sarjoista, toivottavasti niistä löytyy uutta luettavaa.
Louise Penny: Three Pines -sarja
Virpi Hämeen-Anttila: Karl-Axel Björk -sarja
Richard Osman: Torstain murhakerho -sarja
Alexander McCall Smith: Mma Ramotswe tutkii -sarja
Sari Rainio: Mortui non silent -sarja
Anders de la Motte ja Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat -sarja
Robert Thorogood: Thamesjoen murhat -sarja
Marianne Cedervall: Mullvaldsin murhat -sarja
Lynn Messina: Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarja
Richard Coles: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
S. J. Bennett: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Nita Prose: Huonesiivooja
Valentina Morelli: Luostari, murha...
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
