Uuden HelMet-kirjastokortin saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Henkilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kadonneen kortin tilalle hankittu uusi kortti maksaa yli 15-vuotiaille kolme euroa.
Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ voi lukea lisää tietoa kirjastokortista.
Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä...
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri...
Opetusluvalla ajava harjoitteleva nuori ei saa vetää peräkärryä. Opetusluvan varassa tapahtuva ajo on juurikin harjoittelua, eikä oikeuta peräkärryn vetämiseen.
Lähde:
soitto Traficomin (linkki vie Traficomin sivulle) Ajokortti- ja lupaneuvontaan (12/2023)
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Urbaani sanakirja kertoo, että Diftata tarkoittaa: Vetää jollain nelipyörisellä sivuluisua/polttaa kumia/ruopia. Esim. Asko driftasi koulun pihaan kunnon jäljet
https://urbaanisanakirja.com/word/driftata/
Pienen nettihaeskelun jälkeen sanoisin, että driftata tarkoittaa jollain moottorikulkuneuvolla sivuluisussa ajamista. Moottoripyörällä myös Lintata, ajaa lintassa.
Driftaus on myös kilpailulaji. Se on lähtöisin japanista ja hyväksytty SM lajiksi 2011.
Tuomarit jakavat pisteitä seuraavasti: "Itse drifting-kilpailu on arvostelulaji, jossa tuomarit ovat pääosassa. Nopeus-, kulma- ja ajolinjatuomarit jakavat kilpailussa ensin 90 pistettä (30/30/30). Tämän lisäksi annetaan kymmenen niin sanottua show-pistettä savusta ja...
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Television katsojalukuja mitataan ns. mittaritutkimuksella, jota Finnpanel Oy tekee muun muassa Yleisradion, MTV:n ja Nelonen Median toimeksiannosta.
Tutkimus tehdään kotitalouksien televisiovastaanottimiin asennettavilla mittareilla, joilla tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua pystytään mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta. Tutkimukseen valitaan satunnaisesti 1100 taloutta niin, että ne edustavat TV-talouksia Suomessa. Yhteensä tutkimukseen valitaan noin 2300 henkilöä.
Tutkimuksen piirissä olevan perheen kaikkien televisiovastaanottimien yhteyteen asennetaan mittarit, jotka rekisteröivät jokaisen perheenjäsenen TV-käytön ympäri vuorokauden. Mittaria ohjataan kaukosäätimellä, jossa kullakin perheenjäsenellä on...
Suomen valtiolla on tosiaan tuo mainitsemasi Y-tunnus, jota käytetään kotimaan kaupassa, mutta esimerkiksi EU:n jäsenmaiden välisessä yhteisökaupassa käytetään viraston omaa Y-tunnusta. Tämä käy ilmi osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/uutiskirjeet/public/default.aspx?nodeid=27… löytyvästä ohjeesta ja Valtion kirjanpidon käsikirjasta 2016, joka löytyy osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=94066&GU…{338EAB51-D341-432E-9722-200A16C1E3DD}.
Virastojen omat Y-tunnukset löytyvät luultavasti virastojen omilta nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan virastosta. Jos et tiedä, mitä Y-tunnusta pitäisi käyttää, suosittelisin selvittämään asian suoraan virastosta, jonka kanssa asioit....
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Valitettavasti en onnistu löytämään tämän kappaleen nuotteja
mistään käytettävissäni olevasta tietokannasta. On hyvin
mahdollista, ettei sitä ole lainkaan julkaistu painettuna nuottina.
Ainoa mieleeni tuleva keino on, että otat yhteyttä suoraan
johonkuhun laulun suomalaisista esittäjistä (Jari Lappalaisen
lisäksi sen ovat levyttäneet ainakin Eini sekä Matti ja Teppo)
ja kysyt, olisiko heillä käsikirjoitusta. Eri asia sitten on,
saatko oikeuksia tällaisten nuottien käyttöön, vaikka niitä
löytyisikin.
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
