Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Onnea tyttären syntymän johdosta!
Leevi-nimi on raamatullinen ja pohjautuu ilmeisesti heprean kielen sanaan lawa, joka tarkoittaa uskollista. Suomessa nimen yleisyys liittyy myös Lars Levi Laestadiukseen, lestadiolaisuuden ruotsalaiseen perustajaan. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Naispuolista vastinetta nimellä ei taida olla. Ääntämyksellisesti lähinnä olisivat ehkä Leea, Leena ja Leeni.
Suomen valtiolla on tosiaan tuo mainitsemasi Y-tunnus, jota käytetään kotimaan kaupassa, mutta esimerkiksi EU:n jäsenmaiden välisessä yhteisökaupassa käytetään viraston omaa Y-tunnusta. Tämä käy ilmi osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/uutiskirjeet/public/default.aspx?nodeid=27… löytyvästä ohjeesta ja Valtion kirjanpidon käsikirjasta 2016, joka löytyy osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=94066&GU…{338EAB51-D341-432E-9722-200A16C1E3DD}.
Virastojen omat Y-tunnukset löytyvät luultavasti virastojen omilta nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan virastosta. Jos et tiedä, mitä Y-tunnusta pitäisi käyttää, suosittelisin selvittämään asian suoraan virastosta, jonka kanssa asioit....
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun...
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Kunnaksella on runo nimeltään Sadan lapsen talo. Runo löytyy ainakin Kirsi Kunnaksen kirjasta Puupuu ja käpypoika. Kyseinen runo löytyy myös kirjasta Satumaa: Hyvää yötä.
Rikosrekisterilaki 20.8.1993/770 yksilöi hyvin tarkkaan, mihin tarkoitukseen rikosrekisteritietoja luovutetaan.
Yksityinen henkilö voi saada itseään koskevan otteen rikosrekisteristä viisumia, työlupaa, oleskelulupaa tai muuta niihin verrattavaa syytä varten.
Vuokranantaja ei siis voi tarkistaa vuokralaisen rikosrekisteriä.
Wikipedian mukaan Talari eli taalari eli taaleri on nimitys monien maiden 1500-1800-luvuilla lyödyille rahoille. 1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri
Lienee siis melko mahdotonta verrata palkkaa nykyeuroihin. Erkki Fredriksonin kirjassa Plooturaha (2004) on joitakin esimerkkejä taalarin arvosta. Kirjassa korostetaan, että rahan ja tavaran arvo vaihteli huomattavasti tuona aikana, ja että hinnat ovat vain yhdeltä ajalta. Kirjan mukaan kymmenellä taalarin plootulla...
Mielestämme "Ruben ja rouva Mallamudin tapaus" sopii hyvin tuon ikäisen pojan luettavaksi. Kirja on hauska ja hieman nurinkurinenkin, uudentyyppinen lastenkirja, jota parodiassaan voisi verrata Kapteeni Kalsariin. Tämä kirja on myös suhteellisen helppolukuinen hauskoine kappaleen aloituskuvineen.
Myyttihovi on vähän samantyylinen kuin uusimmat (loppupään) Harry Potterit eli jännitystä, vauhtia ja taikuutta, mutta myös vakavampia teemoja. Lisäksi kirjat ovat noin 300-sivuisia, joten aika paljon luettavaa 8-vuotiaalle. Jollekin tuon ikäiselle voisi kyseinen sarja sopia, mutta parempi ikäryhmä olisi ehkä 12-vuotiaasta ylöspäin. Tuon ikäiselle pojalle voisi sopia paremmin esim. Riordanin Percy Jacksonit, joissa on seikkailua ja elokuvamaista...
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös...
KIRJOITUKSEN, KIRJASTOJEN JA ARKISTOJEN ALKUVAIHEISTA LÄHI-IDÄSSÄ
Noin 7000 eKr. Kaksoisvirranmaata reunustaville tasangoille ja laaksoihin oli syntynyt kiinteää asutusta. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Eufratin ja Tigriksen rannoilla oli kukoistavia suurehkoja kyliä ja niiden yhteenliittymiä, pieniä valtioita.
Maanviljelys oli kaiken perusta. Elettiin vaihdantataloudessa – rahaa ei tunnettu eikä tarvittu. Jos tarvittiin merkitä viljaruukkujen tai karjan määrää muistiin, käytettiin esimerkiksi savesta muotoiltuja esineitä tai keppejä, joihin lovettiin haluttu määrä koloja. Mutta vuosisatojen kuluessa yhteisöjen kasvaessa ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvittiin jo kehittyneempiä muistiinpanovälineitä.
Kylien ja syntyneiden ”kaupunkien...
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisia runoja löytyy seuraavista teoksista:
Teille ei tarjoilla enää : runoja (WSOY, 1978)
Ei-Kaj Plumps : hyppyjä Helsinkiin (WSOY, 1989)
Tähtipumppu (WSOY, 1992)
Jees ketsuppia! (WSOY, 1999)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Lenita on "Magdalenan ja sen johdannaisten Leenan ja Leenin alkuaan italialais-espanjalainen hellittelymuoto". Lenitan nimipäivä on 22.7.
Kirjaston korttipelikirjoista ei löytynyt ohjeita tälle vuonna myyntiin tulleelle Stun-pelille. Englanninkieliseltä pelisivustolta löytyivät lyhyet peliohjeet:
https://boardgamegeek.com/boardgame/6686/stun
Henkilö, jolla on Aspergerin oireyhtymä - tai nykyään oikeammin autisminkirjon häiriö - voi erota neurotyypillisestä henkilöstä monin tavoin. Tyypillisiä piirteitä voivat olla mm. vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - mihin stereotyyppisellä suomalaisella ehkä viitataan - mutta myös intensiiviset ja usein erikoiset kiinnostuksen kohteet, kaavamaiset käyttäytymismallit, vaikeudet analysoida ja järjestää aistimuksiaan ja erityisherkkyydet. Asperger-ihmisillä voi olla unihäiriöitä ja vaikeuksia toiminnanohjauksessa, ja ärsykkeiden kasaantuminen saattaa aiheuttaa heillä äkillisiä maltinmenetyksiä tai muita tunteenpurkauksia. Asperger-ihmisillä saattaa olla myös liitännäisoireita, mm. ADHD- ja ADD-piirteitä. Lisäksi...
