Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Hei,
netissä on paljon ohjelmia, jotka tarkastavat plagioitua tekstiä. Osa niistä on maksullisia, osa ilmaisia. Tässä muutama esimerkki:
Scribbr:
Scribbr Plagioinnin Tarkistus
Smodin:
Tarkista, ettei tekstissä ole plagiointia (smodin.io)
Luettelo ilmaisista ja maksullisista työkaluista:
7 parasta plagioinnin tarkistustyökalua opiskelijoille [ilmainen ja maksullinen] (googiehost.com)
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Hei!Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta, edes valtakunnallisesta kirjastoammattilaisten vastaajaringistämme kukaan ei keksinyt, mistä novellista voisi olla kyse.Tuntisikohan kukaan palvelumme seuraajista tätä novellia?
Tässä pari vinkkiä:Herman Hesse - SiddharthaTeos kertoo Buddhan aikalaisesta ja brahmaanipapin pojasta Siddharthasta, joka pyrkii löytämään totuuden ja minuutensa.Chitra Banerjee Divakaruni - The Forest of Enchantments Teos on erityisesti hindulaisuudelle tärkeän intialaisen eepoksen Ramayanan uudelleenkerronta, jossa jumalatar Sita astuu keskeiseen rooliin.
Kyseessä voisi olla Bob Langhansin käsikirjoittama ja Joaquin Canizares Sanchezin piirtämä tarina nimeltä Laventelinainen (alk. The Woman in Lavender). Se on julkaistu Aku Ankan taskukirjassa numero 196, Voitto kotiin! (1996).
Tähän Jukka Rautiaisen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun ei ole julkaistu nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16.
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa. Lähimmäksi osuu kanadalaisen Zeppa Jamien teos Ylitse taivaan ja maan (2000), jossa hän kertoo omista kokemuksistaan opettajana Bhutanissa. Suomalaisnaisen kokemuksia Aasiasta käsittelee puolestaan Päivi Ahosen teos Toden maat, unen maat: työtä ja arkea monien kulttuurien Aasiassa (2021).
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja.
