Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
What in the world - elves! --kirjan julkaisi kustantamo Kirjapaja vuonna 1986 eikä siitä ole sen jälkeen julkaistu uusia painoksia. Kirjaa ei siksi ole enää kirjakaupoissa myynnissä. Kirjaa voi tietysti yrittää kysellä antikvaarisista kirjakaupoista tai kysyä, voisiko siitä olla kustantajan varastossa yksittäisiä kappaleita.
https://kirjapaja.fi/etusivu/
Chigozie Obioma on nigerialainen kirjailija, jonka uusi kirja "An Orchestra of Minorities" on kaupunginkirjaston kokoelmissa olemassa ruotsinkielisenä ja englanninkielisenä. Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan, sillä se on voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, ja on tällä hetkellä Booker Prize 2019 -ehdokas. Obioman aiemmin ilmestynyt kirja, "Kalamiehet", on Atena Kustannus Oy:n julkaisema, mutta kevään 2020 julkaisuluettelossa kirjaa ei mainita.
Kaikkien Kyyti-kirjastojen lainojen eräpäivää jatketaan kirjastojen sulun takia aikaisintaan 4.5. asti.
Myös varausten noutoaikaa jatketaan aikaisintaan 4.5. asti. Mikäli asiakas varaa sulun aikana aineistoja verkkokirjastossa, myös näiden varausten noutoaika siirtyy toukokuulle.
Eräpäivät ja noutoajat on päivitetty kaikkiin lainoihin ja varauksiin automaattisesti. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Voit soittaa siihen kirjastoon, johon aineisto on varattu, jos haluat peruuttaa varauksesi, tai lisätietoja.
Yhteystiedot:
Kotka, https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85742
Hamina: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85153
Pirkkolan historiasta kiinnostunut voi tutustua Pirkkolan historiaan kaupunginosat.net -sivustolta, ks. https://www.kaupunginosat.net/pirkkola/historiaa
Pirkkolan asuntokannasta kerrotaan Arkkitehtuurimuseon nettisivulla, https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/. Katso Jälleenrakennus -osiosta.
Pirkkolasta kertovia kirjoja:
- Meurman, Petri (1991): Pirkkola 50 vuotta: Pirkkolan omakotiyhdistyksen historiikki
- Koti Pirkkolassa (2011) toim. Eeva-Liisa Oksanen
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa I. (2003) Sirkka Sädevirta, Riitta Salastie, Maria Karisto : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa II. (2003) Anne Horo, Maria Karisto, Riitta Salatie [sic] : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet...
Kyseessä saattaisi olla Malmin nimismies F.W. Hauptin murhayritys marraskuussa 1917. Tapauksesta epäilty Taavetti Hämäläinen jäi kiinni vasta 1927. Asiasta kirjoiteltiin laajalti aikalaislehdissä, joita voi selailla Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa:
Kapinanaikaisia murhia tutkitaan Malmilla
22.12.1927 Satakunnan Kansa no 295 s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1581177/articles/…
Verityö Malmilla
01.03.1918 Kansan henki : kansallismielisten suomalaisten juhlajulkaisuja no 1 s. 14
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161870/articles/79…
Sosialistien murhakaartit toiminnassa
21.11.1917 Uusimaa no 114 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1333382/articles/…
En valitettavasti...
Esitystallenteiden on eräissä tapauksissa katsottu olevan tekijänoikeuksiltaan elokuvan kaltaisia, kuten esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunto vuodelta 2002 osoittaa. Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus teokseen, ”olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla” (Finlex: Tekijänoikeuslaki 24.3.1995/446).
Tekijänoikeus siis säilyy tekijällä eikä siirry esimerkiksi tallenteen tuottaneelle yritykselle, jolle tallenteen luomisesta kuuluu rahallinen korvaus ja maininta tekijyydestä. Esitetty teos ei myöskään muutu...
Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Beau Taplin näyttää olevan todella työteliäs runoilija, yksinään hänen Instagram-sivullaan on yli 2000 runoa. Mainitsemasi runo on mahdollisesti nimeltään Disregard. Suomen kirjastoista ei löydy Taplinin teoksia (https://monihaku.kirjastot.fi/). Kansainvälisen tietokannan WorldCatin mukaan häneltä on ilmestynyt seitsemän kirjaa, ja hänen runojaan on julkaistu myös yhdessä kokoomateoksessa. Tiedot löydät täältä: https://www.worldcat.org/search?q=au%3ATaplin%2C+Beau%2C&qt=hot_author. Yhdenkään näiden teosten sisällysluettelossa ei ole runoa Disregard, mutta kaikkien teosten tietoihin ei myöskään ole kirjattu yksittäisiä runoja.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta! Jos haluat tutkia asiaa enemmän, voit alla olevien linkkien...
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen nimeltä Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin (2006), jossa käsitellään mm. hirvien ravintoa ja sen vaikutusta taimikoihin. Selvitys on verkossa luettavissa:
https://www.researchgate.net/publication/268827266_Hirvivahinkojen_vahe…
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
En valitettavasti löytänyt aiheesta hyvää lähdettä. Yleisemmin eläkevarojen sijoitustuotoista voit lukea seuraavilta sivustoilta:
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/elakevarojen-sijoitustuotot/
https://www.tyoelake.fi/teemat/miksi-elakevaroja-sijoitetaan/
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
"Oh Beautiful for Spacious Skies" -sanoilla alkava laulu, "America the beautiful", on todennäköisesti suomennettu. Meidän tietokannoilla löytyy Yleisradion äänilevystöstä merkintä äänitteestä, jossa laulun olisi kääntänyt A.Hall. Äänitteen nimi on "Amerikan Laulajat Suomessa". Äänitettä ei näyttäisi löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta Amerikan Laulajilla on oma Internetsivunsa, joten heiltä voinee tarkistaa sanoituksen kielen.
Äänitteen tiedot ja American Laulajien kotisivun tiedot löytyvät näistä Internetosoitteista:
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/haku.php
http://www.amerikanlaulajat.com
Sotamies Viirilästä on tarkka kuvaus kohtauksessa, jossa hän suomalaisista sotilaista ensimmäisenä näkee Petroskoin kaupungin. Viirilää kuvataan isopäiseksi ja suulaaksi upseerien harmiksi, joka oli rauhan aikana istunut vankilassa. Sodassa hän oli osoittanut mielipuolisuutta lähentelevää rohkeutta, minkä johdosta oli saanut anteeksi muutoin ruokotonta käytöstään. Kirjan loppupuolella, missä on kuvaus suomalaisten perääntymisestä kerrotaan Viirilän pelottomuudesta: Rauhallisella kävelyllään hän osoitti, ettei pelännyt vihollista eikä esivaltaa. Hänen tottelemattomuutensa oli irvistelyä siitä, että joku kuvitteli hänen tottelevan pelosta, tunteesta, jota hänellä ei ensinkään ollut. Tätä käytöstä ei esimiehensä kestä, vaan ampuu hänet...
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
