Kyseessä voisi olla saksalaisen Irina Korschunow kirja Se oli Jan ( Er hieß Jan 1979). Siinä nuori päähenkilötyttö (jonka nimen minäkin olen unohtanut, koska kertoo minä-muodossa) rakastuu sodan aikana Janiin, mutta häntä kohdellaan viholliseen rakastumisen takia huorana, tukka ajellaan ja hänet laitetaan vankilaan. Pommitusyönä hän pakenee ja pelastautuu maataloon, jossa saa asua piilossa, koska hän on vanhan emännän toivomuksesta ollut suhteissa sotaan lähtevään perheen poikaan. Janista hän ei enää kuule.
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Kyllä, sekä sitruunassa että limetissä on kalsiumia, limetissä hieman enemmän. Sadassa grammassa sitruunaa on kalsiumia 26 mg, limetissä taas 33 mg. Sadassa grammassa appelsiinia kalsiumia on vielä enemmän eli 51 mg.
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Sanalle kuppaa ei löytynyt suoranaista merkitystä, mutta sana kupias on tarkoittanut päällysmiestä, kylänvanhinta. Paikannimien taustalla voi olla jonkinlainen henkilöyhteys.
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistyessä ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi. Tämä tapahtuu, kun saavutetaan niin sanottu kyllästyskosteus, eli kun ilmassa on maksimimäärä kosteutta kuutiometriä kohti. Kosteuden ylijäämä alkaa tällöin tiivistyä nesteeksi. Kyllästyskosteus riippuu ilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän vesihöyryä se voi sisältää. Vesihöyryn kohotessa ilman lämpötila laskee, ilma alkaa kyllästyä kosteudesta ja vesihöyry alkaa tiivistyä. Kylmyys siis pikemminkin edistää pilvien muodostumista kuin estää sitä. Esimerkiksi kylminä talvikuukausina sää pyrkii pilvistymään herkemmin kuin lämpimämpinä kuukausina.
Lähteet:
Burroughs, William J. [et al.]. Sää....
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Nuorten odotuksia ja tulevaisuuden näkymiä työelämässä tutkii TAT, joka julkaisee mm. vuosittain Nuorten tulevaisuusraportin sekä muita tutkimuksia, oppimateriaaleja ja aineistoja. TATista kannattaa kysyä apua, yhteystiedot. Työterveyslaitoksen julkaisuja löytyy STM:n Julkarista. Siellä on esimerkiksi tutkimus
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi : Hyviä käytäntöjä, tietoa ja vaikutuksia / Airila, Auli; Aho, Outi; Nykänen, Mikko; Toivanen, Minna; Väänänen, Ari; Ågren, Susanna; Mantila-Savolainen, Sari (2018)
Työterveyslaitoksen kirjastoa ei ymmärtääkseni valitettavasti enää ole, kirjakokoelma sijainnista ei löydy tietoa TTL:n sivulta, mutta laitokselta voi pyytää apua, yhteystiedot.
Finna.fi: n haussa...
Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
Voisiko kirja olla Kress, Adrienne: Kätketty ovi (2018, Löytöretkeilijät -sarjan ensimmäinen osa)?
Tässä kirjassa:
”sarjan päähenkilö on 12-vuotias akateemisen perheen Sebastian apulaisenaan 11-vuotias orpo ja yksinäinen Evie-tyttö. Sebastian joutuu tapahtumien pyörteisiin keskellä kotikaupunkiaan. Vauhdikas juoni vie kaksikon mm. kaupungin yliopistolle ja eläintarhaan mutta keskeisenä tapahtumapaikkana on Löytöretkeilijöiden seuran toimisto. Talo muodostuu aikamoiseksi huvipuiston ja pakohuonepelin risteymäksi. Talosta löytyy lasilattia, köysitikkaita, kasvi- ja eläinkokoelmia, teknisiä vempeleitä, kerroksesta toiseen vievä liukumäki, omituisia koulutettuja eläimiä, salaovia ja keskellä taloa kasvava suuri puu. ...
Sivustolla www.globalfirepower.com/coalitions.php voi tehdä vertailuja kaluston määristä erilaisilla maayhdistelmillä. Vertailu ei kerro kaluston laadusta ja todellisista käyttövalmiuksista mitään, mutta antaa käsitystä voimasuhteista. Sivuston tietojen perusteella Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean muodostama liittouma olisi selvästi ylivoimainen kaikkien kalustotyyppien lukumäärässä.
Globalfirepowerin sivustolla voi myös katsoa yksittäisten maiden sotakaluston tai eri aselajien kalustokoostumusta.
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
