Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Samantyyppisiä voisivat olla esimerkiksiEowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Paolo Cognetti: Suden onni https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Michael Bennett: Viattomien veri https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kerstin Ekman: Suden jälki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7212156 Voit löytää kiinnostavia kirjoja myös...
Voit lähettää kaukolainoja koskevat kysymykset suoraan osoitteeseen kaukopalvelu@kuopio.fi Kaukopalvelun työntekijä tarkistaa kaukolainamahdollisuuden ja hinnan. Kannattaa mainita viestissä myös, mistä CD-levystä on tarkemmin kyse.
Hyvää Suomesta -merkillä merkityssä meetvurstissa on käytetty kotimaista lihaa.Lähde: https://ruokatieto.fi/hyvaa-suomesta-merkki/apua-merkkiviidakkoon/
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892.
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen
Kuvan perusteella ötökkä on enemmänkin ruskea kuin musta ja aika tavalla riisihärön näköinen. Riisihäröä on vaikea erottaa sukulaisestaan pähkinähäröstä, mutta ensin mainittu on meillä Suomessa tavallisempi härölaji.Riisihärö on elintarviketuholainen. Ne elävät ja lisääntyvät vain kuivatuotteissa (kaurahiutaleet, riisi, jauhot, kuivatut hedelmät). Ne eivät leviä elintarvikkeista esimerkiksi vaatteisiin, huonekaluihin tai eristeisiin. Jos tuholaisia on paljon, ne voivat kuitenkin levitä kaappien ulkopuolelle etsimään uusia ravinnonlähteitä.Riisihärö voi olla todella hankalasti torjuttavissa. Se edellyttää jatkuvaa tilojen ja tuotteiden tarkkailua sekä puhdistusta – mahdollisesti jopa tuholaistorjunnan ammattilaisen apua. Ensimmäisenä tulee...
Tässä olisi muutamia mietelausekokoelmia, joista voisi löytyä sopiva teksti lohduksi vanhemmille.Liitän kirjat tähän linkkinä: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1716427?sid=5185744928https://lastu.finna.fi/Record/lastu.238801?sid=5185745711https://lastu.finna.fi/Record/lastu.305091?sid=5185746767https://lastu.finna.fi/Record/lastu.43571?sid=5185747799
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
The e-mail address of Fakta is fakta@faktum.fi and the address of Kauppalehti Optio is kl.optio@kauppalehti.fi. Telelinkki is now called Sonerasound. Its www-address is http://www.sonera.fi/english/sonerasound/. The www-address of Puhelin is http://www.finnet.fi/puhelinlehti299.html. You can find their e-mail addresses there.
Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää...