Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Kyseessä on Mika Soinin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Thomas (2009). Voit lukea lisää elokuvasta Elonetistä.Mika Soinin Thomas ElonetissäElokuvasta on tehty dvd-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.https://helle.finna.fi/Record/helle.659530?sid=4917764103
Tammikuu ilmestyi ensimmäisen kerran Ollin pakinakokoelmassa Puusta tyveen (1947). Sen jälkeen se on ollut mukana ainakin valikoimissa Viisikymmentä kimpussa (1956) ja Vastoin ohjeita : toiset sata parasta pakinaa (1994).
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Sivusto tarjoaa erilaisia tapoja hakea tietoa kirjoista ja kirjailijoista. Se ei tarjoa kirjoja kuunneltavaksi, lainattavaksi tai ostettavaksi. Kirjoja löytyy kirjastoista, saatavuustietoja voi etsiä Finna.fi:stä:Äyräpään kirkkopappiSeitsemän veljestäVerkosta Seitsemän veljestä löytyy mm. Gutenberg-projektista.Ostettavaksi Seitsemän veljestä löytyy kirjakaupasta, mutta myös antikvariaateista lienee helppo saada käsiinsä Seitsemän veljestä. Myös Äyräpään kirkkopappi löytyy antikvariaatista. Antikvariaattien tarjontaa voi selata esimerkiksi Antikvaarissa.
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
Valitettavasti en löytänyt varmaa vastausta kysymykseen. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia teoksia. Kotimaisia kauhukertomuskokoelmia:Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (WSOY, 1996)Toivola, Ritva: Panssarimyyrä (Tammi, 1991); Vampyyrimuoti (Tammi, 1996); Kummitusjuna (Tammi, 2004)Yövuoro ja toisia kertomuksia (Laatusana, 1994) Kokoelmia, joissa käännöskauhunovelleja eri tekijöiltä:Cantervillen kummitus : maailman parhaita tarinoita (WSOY, 1991)Haudantakaisia (Jalava, 1994)Majatalo ja muita kauhutarinoita (WSOY, 2000)
Jännityskirjailija Christopher Fowler muistelee Clive-strippiä yhdessä blogikirjoituksistaan, ja sen perusteella Cliven – ja myöhemmin uudelleen Cliven pikkusiskon Gussien mukaan Augustaksi nimetyn sarjakuvan – kissan ja koiran nimet ovat Crippen ja Solomon. Fowlerin Bryant & May -jännäreissä on Crippen-niminen kissa, joka on saanut nimensä kuuluisalta murhamieheltä, mutta hän kirjoittaa, ettei se ollut ensimmäinen tämän niminen kissa: "He and Solomon the dog appeared in Dominic Poelsma & Angus McGill's cartoon strip in the Evening Standard called first 'Clive', then 'Augusta'."Amazon UK -sivustolta löytyvän lukijan Clive in love -kirja-arvostelu mainitsee, että Cliven perheen sukunimi on Bravo ja hänen tyttöystävänsä...
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Kuvan eläin näyttää supikoiralta, jolta on lähtenyt karva kapin takia. Kapi on syyhypunkin aiheuttama eläinten sairaus, ja se voi tarttua myös esimerkiksi koiraan. Kapisesta eläimestä voi ilmoittaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Ainakin Pekka Hämäläisen teoksesta Myönteisyyden mahtava voima, (Tammi, 1993) löytyy tuo samainen teksti samalla otsikolla.
Kyseistä teosta on Helmet-kirjastoissa kolme kappaletta.
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
En löytänyt Pentti Haanpään kirjoitusta Lastuja mistään kokoelmasta. Sitä ei myöskään ole listattu esimerkiksi Kirjasammossa kirjailijan tuotantoon. Voisiko kyse olla Juhani Ahon Lastuja-novellikokoelmista?
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
