Kahden keikka (saks. Ein Fall für zwei) on saksalainen televisiosarja, jonka aloitusjakso esitettiin saksalaisella ZDF:n kanavallla syyskuussa 1981. Suomessa sitä on esitetty YLE:n TV2:lla vuodesta 1983 alkaen. Sarja siirtyi YLE:n TV1:n ohjelmistoon alkuvuonna 2014.
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa.
Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu Skotlannissa Clydebankissa vuonna 1920. Asia selviää tästä Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on seuraava vaiva:
81. Lantion ja alaraajan viat, joista on seurauksena toiminnanhäiriö.
81a. Huomattava epämuotoisuus ja viat.
81a 1. Syntymäviat (Vitia congenita), kuten raajan tai sen osan puuttuminen, surkastuminen, lyhentyminen, epämuotoisuus, varpaiden yhteenkasvettuminen ja monivarpaisuus (Defectus, deformitas congenita, syndactylia, polydactylia).
81a 2. Alaraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuodotoisuus (Deformitas, atrophia acquisita, traumatica, fractura).
81a 3. Valenivel (Pseudarthosis).
Sotapalvelukelpoisuusluokka E viittaa leikkauksella tai ortopedisella hoidolla korjattavissa olevaan vikaan.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyse on juuri tuosta, että valitettavasti uuteen Bond-elokuvaan ei ole ollut aiemmin kirjasto-oikeuksia. Kirjasto-oikeudet on kuitenkin saatu aivan juuri, joten lainattavat elokuvat tulevat kirjastoihin arviolta maaliskuun aikana.
Johannes Kastajalle omistetuista juhlista on säilynyt erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
Lähde: Kirkkovuosikalenteri
Voisiko kyse olla Mika Waltarin romaanista Feliks onnellinen (1958)? Se kertoo ujosta ja yksinäisestä tilastovirkailijasta, joka tuntee pakkomielteenomaiseksi velvollisuudekseen päästä kertomaan yhdelle ihmiselle joka päivä, että hänen syntinsä ovat anteeksi annetut. Kirja löytyy jokaisesta kirjastokimpasta vaikka yksittäisestä kirjastosta ei löytyisikään.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43135
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Suomen Steiner-koulut noudattavat opetushallituksen määrämiä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita.
Historia-asioita voi kysellä Steinerkasvatuksen liitosta: https://steinerkasvatus.fi/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kysyit voiko verenpisaran jakaa juurakosta. Eri nettisivuilla tuodaan verenpisaran yhteydessä esille pistokkaasta lisääminen ja jakaminen, mutta juurakosta jakamisesta verenpisaran yhteydessä ei löytynyt varmaa tietoa. Alla olevasta englanninkielisestä sivustosta löytyi jotain juurakon jakamisesta. Verenpisaralajikkeita on paljon ja niiden kasvuolosuhteet erilaisia, joten kannattaisi ehkä kääntyä paikallisen puutarhurin/kukkakauppiaan puoleen tässä asiassa varman tiedon saamiseksi.
Lähteet:
Plantura magazine https://plantura.garden/uk/trees-shrubs/fuchsias/propagating-fuchsias&n…;
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/verenpisara/
https://yhteishyva.fi/koti/huonekasvien-lisaaminen/article-...
