Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
Työhuoneen työvälineet, tietokoneet, printterit yms. kustannetaan valtion puolesta. Työhuoneiden sisustuksesta ei näyttäisi mediassa olleen keskustelua. Verkossa on katseltavissa muutamien kansanedustajien työhuoneiden esittelyvideoita. Pienehköt huoneet vaikuttavat melko pelkistetyiltä, tilaa sisustamiseen vakiohuonekalujen lisäksi ei juuri jää. Lähinnä hyllyille voi hankkia kirjallisuutta, koriste-esineitä ja seinille vaikkapa taulun.
https://www.facebook.com/konttajoonas/videos/nvk-behind-the-scenes-t%C3…
https://www.facebook.com/mikko.savola/videos/millainen-on-kansanedustaj…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-remontti-reiskan-vaat…
Kyseinen kappale on Marionin esittämä "Häälaulu" (äänitetty v.1981). Kappale löytyy CD-levyltä Marion: Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni (2004). Sävel on todennäköisesti moldavialainen kansansävelmä "Khosn kale mazl tov". Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Vexi Salmi, sovitus on Antti Hyvärisen. Kappaleessa lauletaan mm. "On tervetullut joukkoon jokainen ... niin tuttavat kuin kuokkavieraatkin". Brita Koivunen on levyttänyt saman sävellyksen v. 1960 nimellä "Käy tanssimaan" (eri sanat).
Marionin levy "Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni" löytyy useasta Keski-kirjastosta.
Verkkokirjasto: Keski.finna.fi
Shalom : kaikki rakkaimmat lauluni | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vantaan kaikissa kirjastoissa ei ole lainausautomaateista eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin toiminut viime kuukausina. Nyt kuitenkin pitäisi eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin onnistua. Jos edelleen myöskään eräpäivämuistutukset eivät tule sähköpostiin, kannattaa tarkistaa myös sähköpostin roskakori.
Tikkurilan kirjastossa on vironkielisiä kirjoja lainattavissa. Jos et löydä, kysy henkilökunnalta. Vironkielistä kirjallisuutta löydät myös esimerkiksi Malmilta, Pasilasta ja Oodista sekä Myyrmäestä.
Helmet-linkki : Vironkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta Tikkurilassa.
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Kappale Get me to the church on time Frederick Loewen musikaalista My fair lady on Sauvo Puhtilan suomennoksessa nimeltään Vie häihin minut tismalleen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4876427?sid=4238702796
Reino Helismaa on suomentanut laulun nimeksi Mulle aamu häitä tietää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4667241?sid=4238702796
Siivet on romaani, ja sen päähenkilöt ovat kuvitteellisia. Steel kuitenkin on varmasti lainannut osia oikeiden naislentäjien elämäntarinoista kuvitteellisen Cassie O'Malleyn tarinaan. Tarinassakin päähenkilön sanotaan jäljittelevän aikansa kuuluisimman naislentäjän Amelia Earhartin saavutuksia, mukaan lukien tämän yritystä lentää maailman ympäri. Toinen kirjassa mainittu lentäjä, Nancy Harkness Lowe, oli O'Malleyn tapaan innostunut lentämisestä pienestä pitäen ja suoritti lentolupakirjansa nopeasti vain 16-vuotiaana.O'Malley sai julkisuutta koelentäjänä, kuten sai myös ensimmäinen naiskoelentäjä Blanche Stuart Scott sekä joukko muita toisen maailmansodan aikana.Mallina on voinut olla myös Cornelia Fort, joka oli ilmassa Pearl Harborin...
Kuvaus voi sopia aina moneenkin kirjaan. Yksi vaihtoehto on Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarja. Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa. Ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa ja perheen tytär huomaa heti, että talossa on jotain outoa.
Näiden tietojen perusteella on valitettavasti melko hankalaa löytää etsimääsi teosta, varsinkin jos ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa.Voit kokeilla hakuja itse eri hakusanoilla finna.fi -palvelusta https://finna.fi/Esimerkiksi tällä haulla, löytyy vaihtoehtoja, joita voit selata. Tulos on nyt järjestetty vanhimmasta uusimpaan.
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
