Matkalla olevan varauksen tietoja ei voi muuttaa. Paras keino lienee soittaa suoraan noutokirjastoon, kun kirja on tullut perille noudettavaksi.
Siellä henkilökunta voi lainata kirjan teille valmiiksi ja siirtää syrjään noudettavaksi. Harmi kyllä kyseinen opus lienee jo lähtenyt eteenpäin, mutta vastaavissa tapauksissa keinoa voinee soveltaa.
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Vuonna 2017 hakkerit murtautuivat Dallasissa kaupungin hätäsireenijärjestelmään. Niiden sammuttaminen osoittautui vaikeaksi, ja kaupungin kaikki 156 hätäsireeniä soivat lähes kaksi tuntia. Asiasta kertoi mm. Tekniikan maailma -lehti:
https://tekniikanmaailma.fi/hakkerit-iskivat-dallasin-hatasireenijarjestelmaan-156-sireenia-ulvoi-lapi-yon/
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
Ilona Kivijärven Puktake on tumma huovutettu kaapu, jossa on repaleiset, pitkät helmat. Teos on kooltaan 250x600x500 cm ja se on ollut esillä Arktikumissa (2006), Ateneumissa (2011) ja Rovaniemen taidemuseossa (2012).
Tätä Karen Ericksonin vuonna 1986 suomeksi ilmestynyttä lasten kuvakirjaa ei ole myynnissä kirjakaupoissa, eikä ainakaan tällä hetkellä myöskään nettiantikvariaateissa tai yksityisten ihmisten myymänä netissä.
Kirjastoista eri puolelta Suomea sen voi saada lainaan. Leppävirran kirjaston kaukolainauksesta tietoa alla:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+rauhoittuminen+on+helppoa+…
Alkukielellään englanniksi se olisi mahdollista ostaa:
https://www.amazon.com/Can-Settle-Down-Karen-Erickson/dp/0590334948
Teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 tai 50 vuotta, https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/. Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Eli teos, jonka tekijä on kuollut 1980-luvulla on edelleen tekijänoikeuden suojaama eikä sen sisältöä voi julkaista ilman lupaa.
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.
Lupaa voi tiedustella...
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
Kyllä teos löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vantaan kirjastoista teos kuuluu Hakunilan, Tikkurilan, Koivukylän ja Myyrmäen valikoimaan.
Lasten valokuvatyökirja -niminen teksti on ilmestynyt Valokuva-lehden numerossa 7, vuonna 1986. Tekstin ovat kirjoittaneet Harri Hietala, Riitta Jokiranta ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Lehti löytyy Tikkurilan kirjastosta nimellä Valokuva 1986.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
