Me emme valitettavasti muistaneet tällaista videota ja biisiä. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tietoja biisistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ylen kulttuurisivuilta kohdasta kirjat, löytyy hyvä artikkeli aiheesta. Se on nimeltään Pietarilaiset Gogolin ja Dostojevskin kuvaamina. Linkki artikkeliin.Artikkelin mukaan Gogol kärjistää, tyypittelee ja liioittelee kuvaamiaan ihmisiä ja ilmiöitä.
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä.
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua...
Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, Helmet-kirjaston hausta ja satunnaisilla nettihauilla löytyy ainoastaan yksi Laurence Binyonin suomennettu runo, John Winter, joka on mukana Yrjö Jylhän suomentamassa brittiläisten runoilijoiden antologiassa Hallitse, Britannia! vuodelta 1929. For the Fallen -runoa ei siten liene suomennettu.
Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin.
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä.
Wilfred Owenin runoja ei löydy suomeksi Finna.fi haussa, joka on haku Suomen kirjastojen ja museoiden kokoelmiin. Linkki Finna.fi.WorldCat -haku ei myöskään löydä suomenkielisiä teoksia. Linkki WorlCat.org.
Dokumentaarinen lyhytelokuva on tärkeä elokuvan ja televisiokerronnan muoto niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa sen historiassa tärkeä ajanjakso oli ns. veronalennuskuvien vaihe vuosina 1933–1964. Elokuvaesityksiä, kuten muitakin huveja, verotettiin ankarasti, mutta verotuksesta sai helpotusta, jos pääkuvan edellä näytti valistavan kotimaisen lyhytelokuvan. Näin valtio tuki elokuva-alaa ja samalla pyrki ohjaamaan ohjelmistoa tervehenkisempään suuntaan. Toisaalta monet yhteiskunnan tahot saivat näistä alkukuvista hyvän kanavan julkisuuteen.”Veronalennuskuvia” valmistamaan kehittyi kokonainen teollisuudenhaara. Lyhytkuvia valmistettiin valistus- ja PR-tarkoituksissa esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja yritysten tarpeisiin. Lyhytkuvien...
Kansalliskirjaston erikoislukusaliin voit tilata luettavaksi Koiramme-lehtiä, mutta kotilainaksi niitä ei voi lainata. Aikaväliltä 1979–92 löytyy kaikki numerot, paitsi 1984 nro12 ja 1989 nro 2-3, 6-9. Kansalliskirjastossa voit tiedustelle artikkeleiden kopioinnista tai valokuvaamisesta.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=4871913438Yhteystiedot ja aukioloajat:https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
