Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta:
Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004.
Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015.
Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".
https://kyyti.finna.fi/
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Tuolla sivustolla ainakin erisnimet on kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla.
Keskikirjastoista löytyy esperanton kielikursseja. Esimerkiksi
Esperanto mutkattomasti / Marček, Stano ; Grundström, T. Stano Marček 2009
voisi auttaa alkuun opinnoissa.
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään etsimääsi kirjaa. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku siellä tunnistaa kirjan, saat vastauksen pikimmiten.
Jos joku lukijoistamme tunnistaa kirjan, vastauksen voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Valitettavasti mistään luotettavasta lähteestä ei löydy kattavaa listausta Suomessa ilmestyneistä Scooby-Doo-sarjoista. Internet Movie Database -verkkosivustolla on kuitenkin listaus kaikista ylipäänsä ilmestyneistä Scooby-Doo sarjoista ja -elokuvista. Niistä suomennetut nimekkeet ovat ainakin ilmestyneet Suomessa. Voit tutkia IMDb:n listaa täällä: https://www.imdb.com/find/?q=scooby%20doo&ref_=nv_sr_sm
Scooby-Doo-ohjelmia ei ole tällä hetkellä suomalaisten televisiokanavien ohjelmistoissa. JustWatch-hakukoneen avulla löytyvät Scooby-Doo -sarjat ja -elokuvat, jotka ovat tällä hetkellä katsottavissa suoratoistopalveluiden kautta Suomessa. Katso hakutulos täältä: https://www.justwatch.com/fi/etsi?q=scooby%20doo
Scooby-Doo-...
En, ikävä kyllä, löytänyt tätä runoa. Aale Tynnillä on Shakkipeli-niminen runo, mutta siinä ei ole puhetta ruususta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Inkivääri kuuluu Zingiberales kasvilahkoon. Samaan lahkoon kuuluvat esim. banaanikasvit, helikoniakasvit ja kolibrikukkakasvit. Linkki Wikipedia
"Inkiväärikasvit Inkiväärikasvien heimoon.(Zingiberaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu runsaasti maustekasveja, esimerkiksi inkivääri ja kurkumat" Linkki Wikipedia
Inkivääreihin (Zigiber) kuuluu 198 kasvilajia, joista meillä tunnetuin on mausteinkivääri. Linkki Wikipedia
Mauteinkiväärin varsi ja juurakko kuuluvat siis samaan kasvilajiin, joka kuuluu Inkiväärien kasvisukuun, joka kuuluu Inkiväärikasvien heimoon. Linkki Wikipedia
Lisää tietoa inkivääristä löytyy esim. kirjosta Maas, P.J.M.:Flora Neotropica. 18, Renealmia (...
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Pahoittelen, että kysymykseesi ei ole vastattu aiemmin. Mikäli ette ole kuukausikaupalla lomalla, ei ole mitään hätää. Jos kyse on lastenkirjasta, siitä ei mene myöhästymismaksuja, vaikka se palautuisikin myöhässä. Kirja kannattaa kuitenkin palauttaa loman jälkeen mahdollisimman pian. Aikuisen kortilla lainattu lastenkirja voi kuitenkin aiheuttaa lainauskiellon mikäli kirja on myöhässä yli 60 päivää. Yli 60 päivää myöhässä olevan kirjan vuoksi aikuisasiakas voi myös joutua maksamaan perintäkuluja.
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
Voisiko kysymäsi runo olla runokokoelmasta "Vallan Casanovat" runo, joka alkaa sanoilla "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea".Runo on yksi Tiaisen tunnetuimmista. "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea, se on silkkaa kuukautiskiertoapillereitä ja kierukoita, meikkiohjeitajoista ei tolkkua saa,omin käsin leivottua pullaa ja lattioitajoissa ei rikkaa käy, tarjouksesta tarjoukseen.Elämistä kuulopuheiden ja satunnaisuuksien varassa.Sinun on oltava ainajoku tukipylväs, odotettava almanakka kourassamikä tulee ja miksei jo tule.Siivouskykyinen rintarauhaspari.Valkopyykki on kohtalo.Huolto pelaa, mutta miten on kirjavien laita?
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007
Lewis Carrollin teoksessa Alice's Adventures in Wonderland ei ole tuollaista kohtaa juuri tuossa muodossa. Sen sijaan kappaleen 10 lopussa lauletaan "Soup of the evening, beautiful Soup! / Beau—ootiful Soo—oop!" Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:" - Kon-nan li-e-mii-i-haa-na kiehuuu / sitä u-no-hoi-ta en mil-loin-loin-loin-kaan."Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa (suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, 1972)https://www.gutenberg.org/cache/epub/11/pg11-images.html
Lempi Jääskeläisen Nunna-romaanin päähenkilö on nimeltään Cecilia. Lisäksi teoksessa on mm. Marja, Jadviga ja Teresa. Ursula-nimistä henkilöä romaanista ei löydy.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16424
