Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https...
Ainakaan kirjaa selaamalla siitä ei löytynyt tällaisia määritelmiä. Luvussa 22 (s. 125-136) päähenkilö, vastakuollut toimittaja, ihmettelee suomen kieltä ja kulttuuria kohdatessaan mielestään mielenkiintoisia vainajia, mutta mitään määrielmää tässäkään ei ollut.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiina nimi on lyhentymä Kristiinasta ja yhtenä
tämän rinnakkaisnimistä. Tiinan nimipäivä on 24.7. Lisäksi Tiinaa on käytetty kutsumamuotona myös Albertiinasta ja
Justiinasta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiinan Kristiinaan. Nimen englantilainen muoto Tina on lyhentymä nimestä Christina tai Martina.
Tiina -nimisiä naisia on yli 30 000 Suomessa ja eniten heitä on tilastojen mukaan syntynyt 1960-70-luvuilla (yli 17 780). Nämä tilastotiedot ovat osoitteesta: https://nimikirja.fi/Tiina.
Suuren etunimikirjan mukaan Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria eli Mirjam on heprealais-aramealainen nimi, jonka taustalla saattaa olla...
Omatoimikirjastotkaan eivät ole käytettävissä sulkuaikana. Voit katsoa täältä Vanamo-kirjastojen kotisivuilta sulkuajan vaikutukset kirjastoasiointiin: https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/kirjastot-suljetaan .
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Yleisradion toimittaja Jonni Aromaan artikkelin mukaan Rothkon näyttelyä ei ole ollut Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-7846064
Turun Sanomien mukaan toimituksessa on sähköinen arkisto vuodesta 1994 lähtien, mutta varsinaista ulkopuolisille asiakkaille vapaasti selattavaa arkistoa ei ole. Lehden vanhasta leikearkistosta ei löytynyt mitään turkulaisen gallerian arvostelua, vain Mark Rothkon näyttelyarvostelu Tate Gallerysta 7.3.1986.
.
Maailmassa on alkuperäisväestöihin kuuluvia ihmisiä n. 370-500 miljoonaa. Erilaisia alkuperäisväestöjen kulttuureja ja kieliä on olemassa n. 5000. On itsestään selvää, että muun väestönosan geeneistä löytyy aineksia laajemmalta alueelta kuin alkuperäisväestön. Mutta tarkempaa väestönosien geenien vertailevaa tutkimusta en tähän kohtaan löytänyt.
Tässä joitakin kiinnostavia linkkejä jatkotutkimusta varten:
http://iwgia.org/images/yearbook/2020/IWGIA_The_Indigenous_World_2020.p…
https://stories.undp.org/10-things-we-all-should-know-about-indigenous-…
https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Turun kaupunginkirjastossa pääkirjaston musiikkiosastolla on digitointilaite. Musiikkiosastolla (2.krs.) on mahdollista digitoida VHS-kasetteja, LP-levyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia.
https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Laitteen varaaminen: Musiikkiosasto puh. 040 632 3207
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Hei!
Paras oppimistapa lienee yksilöllinen, ehkäpä menemällä Slovakiaan. Slovakian kielen nimi on slovakki.
Valitettavasti oppikirjoja ei löydy, mutta ehkä verkko-opiskelu onkin mukavampaa.
Helmetistä löytyy pari romppua, mutta voi olla, että ne eivät toimi helposti uusissa tietokoneissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28slovakki*%29%20c%3A16__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Youtubesta löytyi pari videota
https://www.youtube.com/results?search_query=slovakki
ja makupalat.fi -sivustolta yksi linkki
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=slovakki
googlaamalla löytyivät
https://www.loecsen.com/fi/opi-slovakian-kieli
http://users.jyu.fi/~akyppo/virtuaalislovakki/camp1.htm...
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia....
Valitettavasti kyseisen teoksen ainoa kappale on melko hiljattain poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksen tiedot näkyvät Helmetissä jonkin aikaa vielä poistamisen jälkeen.
Ikävä kyllä teosta ei näytä olevan missää muussakaan Suomen kirjastossa, ei myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.worldcat.org/
