Säästöpossun syntyhistoria on hieman epäselvä, mutta ainakaan suomalaisille ei sen keksimisestä kunnia kuulu.
Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend...
En löytänyt mainintaa "Sunshine Supermanin" suomenkielisestä versiosta. Jos joku on esittänyt kappaleen suomeksi, ei tätä versiota ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Voit käydä lukemassa lehden mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Sinun täytyy etukäteen tilata haluamasi vuosikerran mikrofilmi lukusaliin, jossa pääset sitten lukemaan lehteä mikrofilmilaitteelta. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 20.
Kirjaston aukioloajat:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/aukioloajat
Lehden saatavuustiedot Finna-tietokannassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422069?sid=4076652143
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten...
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti."
Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivulla kerrotaan:Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.Lähteet:https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/jumalansynnyttajan-kuolonuneen-nukkuminen-uspenie/
Olisikohan kyseessä ehkä Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998)? Kohonen työskenteli Ranskassa Euroopan neuvoston kustannuslaskijana, kun hänen aivovaurionsa diagnosoitiin ensimmäistä kertaa.
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Asia vaihtelee varmasti äänikirjapalvelujen mukaan. Joihinkin kirjoihin on saatettu laittaa asiasanaksi ”uskonto”, jolloin asian huomaa niitä tarkastelemalla. Kirjojen kuvauksista saattaa myös käydä ilmi, että teoksessa on jotakin uskonnollista aihetta.
Mitenkään kattavaa uskonnollisen sisällön merkitseminen äänikirjapalveluissa ei taida olla, ja yleensäkin uskonnollisuuden käsite on aika häilyvä. Esimerkiksi C. S. Lewisin Narnia-sarjassa on kristillinen pohjavire, mutta pitäisikö siinä katsoa olevan siksi uskonnollista sisältöä? Ainakin BookBeatin ja Storytelin muutamissa vilkaisemissani Narnia-äänikirjoissa ei näyttänyt olevan erillistä merkintää uskonnollisuudesta.
Kävin läpi kokoelmassamme olleet seuraavat Arabian keramiikkaa käsittelevät teokset:
Arabia : keramiikka, taide, teollisuus (päätoimittaja: Aav, 2009)
Keräilijän aarteet : Arabian purkkeja ja pilkkumeita (Kumela ja Blåfield, 2009)
Arabian lumoava posliini (Kumela, Paatero ja Rissanen, 1987)
mutta näistä ei kuvailemaasi maisemaa löytynyt. Myöskään Googlen kuvahaku hakusanoilla "Arabia seinälautaset" en löytänyt kuvailuun sopivaa.
Arabian suunnittelijoista en myöskään löydä ketään CA-nimikirjaimilla - katsottu www.arabia.fi/muotoilijat sekä kirjassa Arabia : keramiikka, taide, teollisuus olleet Susanna Vakkarin listaamat Arabian taiteilijat.
Osattaisiinkohan Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa auttaa?
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran...
Asiaa kuntien ja kaupunkien osalta on pohdittu mm. näissä Ylen uutisissa:
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot, julkaistu 4.8.2022
Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä, julkaistu 4.8.2022
Kunnissa pohditaan sisälämpötilojen laskemista ja valojen vähentämistä, julkaistu 5.8.2022
Kronobypolitiker vill se spartalko för el, julkaistu 8.8.2022
Sähkön säästökohteiden etsintä alkaa, julkaistu 15.8.2022
Espoossa on ollut energiansäästökampanja käynnissä jo pidempään. Yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa on tehty mm. 6Aika-strategian puitteissa (viitattu 15.8.2022).
Yrityksiä koskevia uutisia en löytänyt, mutta varmasti niitäkin syksyn mittaan tullaan näkemään.
