Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Tein hakuja Helmet.fi-verkkokirjastossa ja Kirjasammossa sekä kysyin kollegoilta, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemaasi teosta, sillä lapsille ja nuorille suunnattuja hevoskirjoja on melko runsaasti. Kysymyksessä olisi hyvä kertoa muun muassa onko kirja suomalaisen tekijän vai käännöskirja sekä arvioida kuinka vanhasta teoksesta on kyse, silloin kirjaa voisi olla helpompi etsiä. Voitte kokeilla hakea kirjaa itsekin Kirjasampo.fi-palvelusta hakusanalla hevoskirjat.Kenties joku tämän palstan lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan.
Alppiruusut kukkivat useimmiten touko-kesäkuussa, mutta kukinta-aika vaihtelee lajikkeittain ja paikallisista olosuhteista riippuen. Alppiruusujen sukuun kuuluu myös syyskukkijoita (Väinölä, Anu, ja Osmo Jussila. Alppiruusut. Helsinki: Tammi, 2002).Ylen artikkelin mukaan lämmin syksy avasi vuonna 2012 kukkanuppuja Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Ilmatieteen laitoksen sääyhteenvedon mukaan viime vuoden 2024 syksy oli lähes koko maassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Hellepäiviä oli syyskuussa peräti kahdeksan. Kyseisten tietojen perusteella voisin veikata, että leuto ja lämmin syksy voi hyvin olla syynä siihen, että alppiruususi tekee toisen kukinnan vielä syksyllä.Emme kuitenkaan ole puutarha-alan ammattilaisia, joten...
Meidänkään vastaajamme eivät muistaneet tällaista teosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Uskottomuus on tässä avainsana. Haulla uskottomuus ja kaunokirjallisuus aikarajauksella 2010 - 2021 löytyy Helmet-luettelosta 337 kirjanimekettä. Tekemällä hakutulokseen vielä genrerajauksen suomenkielinen kirjallisuus, saa 117 kirjan listan. Kaikki nämä romaanit eivät käsittele nykyaikaa, osa sijoittuu menneeseen aikaan, mutta käymällä listaa läpi ja tutkimalla romaanien sisällönkuvauksia (löytyy klikkaamalla kansikuvaa kahdesti) voi poimia nykyaikaiset.
Yleinen suomalainen asiasanasto https://finto.fi/ysa/fi/
Linkki yllämainittuun Helmet-hakuun
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2412016__Sd%3A%28uskottom…
Varmaa vastausta minulla ei valitettavasti ole antaa, koska käytössäni ei ole Daniel Katzin koko tuotantoa. Pelkästään nimen perusteella päättelemällä kyseessä voisi olla novelli Yksinäiselle tulee raskas olo, joka on osa julkaisua Satavuotias muna.
Kirjan voi varata Helmet-kirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332934__Ssatavuotias%20m…
Kenties joku palstan lukijoista tietää tarkemmin?
Lähteet:
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54296. (Viitattu 26.10.2021)
Olisikohan kyseinen dokumentti ollut nimeltään Pienten historia. Tässä neliosaisessa sarjassa tutkittiin maailman menoa lasten näkökulmasta. Radio- ja televisioarkiston ohjelmatietojen mukaan sarjaa esitettiin keväästä 2008 alkaen.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6063131
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/pienten-historia.html
Varmasti vieläkin harrastetaan markkinointikikkoja. sitä, kuinka suuria, on vaikea tietää. Esim. markkinointikikasta 17.2.2003 IS
Markkinoinnilla pyritään paitsi vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, myös luomaan hänelle ostohalukkuutta. www03.edu.fi ja peda.net
Kilpailu ja kuluttajavirasto yrittää pitää mainonnan ja markkinoinnin reiluna ja tunnistettavana. KKV
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
Ensimmäisenä mieleen tuleva ehdokas on Hanya Yanagiharan Pieni elämä, jossa seurataan neljää New Yorkiin muuttavaa opiskelijakaverusta. Willemin, JB:n, Malcolmin ja Juden muodostamasta nelikosta viimeksimainittu "oli käyttänyt kävelykeppiä koko college-ajan, ja nuorempana -- hän oli pystynyt kävelemään vain kyynärsauvan avulla" (s. 28).
Pieni elämä | Kirjasampo
Matti Rossin runo Tuutulaulu sisältyy hänen kokoelmaansa Agitprop (1972).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26979
https://finna.fi/
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio
Vaikka kysymyksessä jäljitetään käännöskirjaa, tarjoan siitä huolimatta kotimaista: siinä määrin sisällön kuvaus muistuttaa Maarit Verrosen romaania Pimeästä maasta (Kirjayhtymä, 1995).
Pimeästä maasta | Kirjasampo
Olisiko kyseessä Make Perttilä Church House Band?
https://rtva.kavi.fi/crew/details/crew/134
https://www.facebook.com/Nojatuolikirkko/posts/1911139182231482/
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…...
Mikäli olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et valitettavasti voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
