Voit hakea kaikkea italiankielistä aineistoa käyttämällä Helmet-haun tarkennetun haun lomaketta ja laittamalla hakulaatikkoon asteriskin (*). Kielivalikosta voit valita italian, ja aineistovalikosta kirjan tai dvd:n. Hakutuloksiin tulee näin kaikki italiankielinen aineisto, mutta myös kielikursseja ja sanakirjoja. Kokoelmavalikosta voit rajata hakutuloksia halutessasi esimerkiksi aikuisten kokoelmaan, lasten kokoelmaan tai kaunokirjoihin.
Dvd-listaukseen tulee mukaan myös ne dvd:t, joissa on tekstityskielenä italia. Jos haluat vain sellaisia elokuvia, joissa on italia puhekielenä, voit kirjoittaa hakulaatikkoon "ääniraita italia".
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#...
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https...
Ainakaan kirjaa selaamalla siitä ei löytynyt tällaisia määritelmiä. Luvussa 22 (s. 125-136) päähenkilö, vastakuollut toimittaja, ihmettelee suomen kieltä ja kulttuuria kohdatessaan mielestään mielenkiintoisia vainajia, mutta mitään määrielmää tässäkään ei ollut.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiina nimi on lyhentymä Kristiinasta ja yhtenä
tämän rinnakkaisnimistä. Tiinan nimipäivä on 24.7. Lisäksi Tiinaa on käytetty kutsumamuotona myös Albertiinasta ja
Justiinasta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiinan Kristiinaan. Nimen englantilainen muoto Tina on lyhentymä nimestä Christina tai Martina.
Tiina -nimisiä naisia on yli 30 000 Suomessa ja eniten heitä on tilastojen mukaan syntynyt 1960-70-luvuilla (yli 17 780). Nämä tilastotiedot ovat osoitteesta: https://nimikirja.fi/Tiina.
Suuren etunimikirjan mukaan Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria eli Mirjam on heprealais-aramealainen nimi, jonka taustalla saattaa olla...
Omatoimikirjastotkaan eivät ole käytettävissä sulkuaikana. Voit katsoa täältä Vanamo-kirjastojen kotisivuilta sulkuajan vaikutukset kirjastoasiointiin: https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/kirjastot-suljetaan .
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
Yleisradion toimittaja Jonni Aromaan artikkelin mukaan Rothkon näyttelyä ei ole ollut Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-7846064
Turun Sanomien mukaan toimituksessa on sähköinen arkisto vuodesta 1994 lähtien, mutta varsinaista ulkopuolisille asiakkaille vapaasti selattavaa arkistoa ei ole. Lehden vanhasta leikearkistosta ei löytynyt mitään turkulaisen gallerian arvostelua, vain Mark Rothkon näyttelyarvostelu Tate Gallerysta 7.3.1986.
.
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Hei!
Paras oppimistapa lienee yksilöllinen, ehkäpä menemällä Slovakiaan. Slovakian kielen nimi on slovakki.
Valitettavasti oppikirjoja ei löydy, mutta ehkä verkko-opiskelu onkin mukavampaa.
Helmetistä löytyy pari romppua, mutta voi olla, että ne eivät toimi helposti uusissa tietokoneissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28slovakki*%29%20c%3A16__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Youtubesta löytyi pari videota
https://www.youtube.com/results?search_query=slovakki
ja makupalat.fi -sivustolta yksi linkki
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=slovakki
googlaamalla löytyivät
https://www.loecsen.com/fi/opi-slovakian-kieli
http://users.jyu.fi/~akyppo/virtuaalislovakki/camp1.htm...
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
