Riippuu minkä vuoden kantakortista on kyse, mutta esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön merkitykset ovat seuraavat:
64. Keuhkopussin sairaudet (Affectiones pleurae). E-luokka merkitsisi tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
B II 65a. Vieras esine keuhkoissa (Corpus alienum pulmonis). Leikkaukseen soveltumattomat tapaukset, joissa esiintyy usein toistuva katarri tai lievähköjä oireita (kipuja), 1/2-1 vuoden kuluttua.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä. Varaushyllyssä olevan varauksen noutoaikaa ei voi pidentää mikäli siitä on varauksia. Jos jonossa on lukittuja varauksia niin aktiivinen eli lukitsematon varaus hyppää lukittujen varausten ohi. Näin ollen varausjono ei seiso vaan etenee, lukitut varaukset eivät hidasta varausjonon etenemistä.
Lukitse varauksesi lomalla | Helmet
Valitettavasti tietämättä tarkkaa reittiä on aika vaikea sanoa, missä kohtaa tällainen kallioleikkaus olisi saattanut sijaita. Kokeilin Googlen karttapalvelussa autoreitin seuraamista Länsimäestä Hakunilan suuntaan, mutta ainakaan sillä reitillä ei ollut kohtia, jotka olisivat sopineet kuvaukseen tai kallioleikkauksien kohdalla kuvat eivät olleet riittävän tarkkoja. Jos käyttämällesi reitille on tullut muutoksia, ne saattavat ehkä liittyä Vantaan ratikan suunnitteluun. Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle (Vantaa.fi).
Lähetin kysymyksesi myös Vantaan kaupungin palautepalveluun.
Lähteet:
Vantaan ratikka. Vantaa.fi....
Liitteenä olevassa kuvassa on Lahti Big Band -orkesterin keikkamainosjuliste.
Vastausta tiedusteltiin lopulta orkesterin väeltä itseltään, ja pitkään kapellimestarina ja orkesterin primus motorina toiminut Martti Peippo muisteli näin:
Vanhaa swingiä alettiin tehdä 1995 eli ennen sitä tuo ei ole voinut olla. Almanakkani ennen vuotta 1996 on jossain löytämättömässä paikassa, enkä -95 jälkeen löytänyt miltään vuodelta LBB-merkintää 17.7. Voi olla että merkintä vain puuttuu, mutta pidän tuota erittäin epätodennäköisenä. Veikkaisin siis vuotta 1995.
Aloitus ja lopetus ovat hyvin kirjoittajakohtaisia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, onko kirjoittaja saanut muodollista koulutusta. Usein itseoppineet kirjoittajat ovat ottaneet mallia esim. sanomalehdistä, saamistaan kirjeistä tai jäljitelleet viralliselta kuulostavaa puhetapaa vaikkapa papin mallin mukaan. Usein virallisissa kirjeissä pyrittiin nöyryyteen ja "alamaisuuteen". Linkki Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimus 2012
Suomen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun ja 1800-luvun lopun kirjeistä. Linkki SKS arkistoon
Kieli on kehittynyt ja kehittyy edelleen koko ajan. Lea Puustisen pro gradu 2011 1800-luvun kielenuudistuksen uudet piirteet aikalaisten teksteissä tutkailee aihettaan...
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa?
Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille.
Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-...
Kuvassa saattaisi olla jokin Orgyia-suvun perhostoukka. Suomessa niistä esiintyvät täplätupsukas, kirjotupsukas ja pikkutupsukas. Kuvia sekä niiden toukista että aikuisista löytyy esim. Suomen perhoset -sivustolta (https://www.suomen-perhoset.fi/?s=Orgyia) tai kuvahaulla.
Hei
Syyspäiväntasauksessa koko maapallolla päivän pituus on sama.
Tässä suora lainaus Pedanetin oppimateriaalit sivuilta:
"Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla."
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/6-lk/emaantieto-72/emaantieto_a3/luku_3
Hei!
Kirkes-kirjastoista löytyy paljon erilaisia esineitä, mutta verenpainemittaria ei ole lainattavana.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&limit=20
Linkistä löytyy kaikki Kirkes-kirjastojen esineet.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-...
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
Vinkkejä siihen, mitä tahoja voit lähestyä:
Tarjoa käsikirjoitustasi tai ohjelmaideaasi | YLE Kohtaus | yle.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä suomalaisiin tuotantoyhtiöihin ja tv-kanaviin.
Luokka:Suomalaiset tuotantoyhtiöt – Wikipedia
Varmasti Suomen elokuvasäätiö osaa kertoa enemmän.
Etusivu - Suomen elokuvasäätiö (ses.fi)
Lisäksi Facebookin ryhmiin kannattaa tutustua. Esim. hakusanalla lyhytelokuvat tai käsikirjoittaminen
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Anton Tšehovin novellista V ovrage (1899), Rotkossa, on kaksi suomennosta.L. Helon suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953)Ulla-Liisa Heinon suomennos on julkaistu teoksissa Tšehov, Anton. Suuret kertomukset. 2 (Otava, 1961), Nainen ja sylikoira (Otava, 19973) ja Tšehov, Anton. Mestarinovelleja. 2 (Otava, 1975). Anton Tšehovin novellista Nevesta (1903), Morsian, on neljä suomennosta.Matti Lehmosen suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (SMIA, 1945).L. Helon ja V. Leväsen suomennos on luettavissa teoksesta Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953).Juhani Konkan...
