Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).
Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta.
Eesti ekspress-lehteä vuodelta 2017 ei ole saatavissa helmet-kirjastoissa. Sitä säilytetään pisimpään Helsingin kirjastoista Oodissa (kuluva kuukausi + 5 kuukautta). Vanhempia ei ole enää luettavissa. Helmet-kirjastojen ei voisi kuitenkaan lähettää kirjastosta toiseen, vaikka olisi saatavissakin. Ne on tarkoitettu juuri siinä kirjastossa luettaviksi, jonne ne on tilattu.
Kannattaa kysyä lehteä Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta, kokoelmat ja ja lukusali ovat kaikkien käytettävissä kirjaston aukioloaikoina: ma–pe klo 10.00–17.00.
Lehtiä tosin ei lainata sieltäkään ulos vaan on luettavissa vain paikan päällä.
Ohessa yhteystiedot:
Baltia-kirjasto
Viro-keskus, Suvilahti
Sörnäisten...
Esimerkiksi Roald Dahlin kirjat ovat hauskoja, ne voisivat herättää kiinnostusta:
James and the giant peach / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Matilda / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
The witches / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Myös seuraavat näyttävät aika houkuttelevilta:
Zog and the flying doctors / by Julia Donaldson ; illustrated by Axel Scheffler
The ghost tower / Gillian Cross ; illustrated by Sarah Horne
Jack's junk / by Elizabeth Dale and Mirella Mariani
Harry Potter -sarja on sellainen, että lapset lukivat sitä englanniksi, kun niitä ei vielä ollut käännetty. Niiden kieli ei ole monimutkaista, mutta ne ovat massiivisen...
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Näyttäisi siltä, että kuparilla ja sen seoksilla (eli esimerkiksi messingillä) voisi olla antimikrobisia ominaisuuksia. Tässä Ylen juttu aiheesta muutaman vuoden takaa: https://yle.fi/uutiset/3-8773201.
Kyllä, rabies, eli vesikauhu on keskushermoston virustauti joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan.
Lähteet:
https://www.rokote.fi/rokotteilla-ehkaistavat-taudit/vesikauhu/
https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/rabies-tulehduttaa-aivot
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rabies-eli-vesikauhu
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00598
https://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/Documents/HUS_Rabiesohje_INTERNET_29.7.2019.pdf
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita....
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi.
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Suomen pankilla on tilastoja käteisen ja korttien käytöstä:
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/maksuliiketilastot/taulukot/
Korona on vähentänyt käteisen käyttömahdollisuuksia Suomessa, mutta Euroopan laajuisesti käteistä käytetään edelleen paljon.
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/tuoreen-space-tutkimuksen-mu…
Käteisen rahan katoamisesta on tehty arvioita. Helsingin Sanomissa uutisoitiin lokakuussa 2020 että Kiinassa saatettaisiin luopua rahasta ja siirtyä kännykkä- ja digimaksamiseen jo tänä tai ensi vuonna ja OP-median mukaan vuonna 2017 arveltiin Ruotsin luopuvan käteisestä rahasta vuonna 2023.
Korttien ja puhelimien lisäksi maksutavoiksi on visioitu sormenjälkeä tai muita biometrisiä tunnisteita....
En onnistunut löytämään tietoa siitä, että jokin kaupunki organisaationa olisi tarjonnut asukkailleen tällaista mahdollisuutta. Mahdollistahan se tietysti on.
Verkossa on julkaistu artikkeleita siitä, miten tyhjilleen jääneitä parkkihalleja hyödynnetään kaupunkiviljelyssä. Näin on tehty esimerkiksi Pariisissa.
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/in-paris-organic-farming-takes-over-fallow-parking-lots/
Urbaanista ruoantuotannosta pääkaupunkiseudulla voi lukea seuraavista linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-11444571
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/ .
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
