Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteillä ei ole enää omia kokoelmia, vaan kirjat kelluvat kirjastojen välillä. Logistiikkajärjestelmä ohjaa niitä tasaisesti eri kirjastoihin. Keskustakirjasto Oodissa hyllyssä olevien kirjojen määrä vaihtelee 51 000 – 56 000 kappaleen välillä.
Hei
Syyspäiväntasauksessa koko maapallolla päivän pituus on sama.
Tässä suora lainaus Pedanetin oppimateriaalit sivuilta:
"Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla."
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/6-lk/emaantieto-72/emaantieto_a3/luku_3
Kyseinen vihkonen sisältää Ylen artikkelin mukaan 11 ohjetta voin jatkamiseen tai sen korvaamiseen. Näistä yksi on munavoi. Pula-aikana tällaisille ohjeille oli käyttöä.
Munavoi on kyllä tunnettu jo kauan ennen 1940-lukua. Esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen nopea tutkiminen antaa munavoista runsaasti tuloksia. Vanhimmat munavoin mainitsevat aineistot ovat 1800-luvun puolelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=munavoi&orderBy=RELEVANCE
Olisikohan kyseessä ehkä Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset? Kirja ilmestyi alun perin japaniksi vuosina 1943–48.
Makiokan sisarukset | Kirjasampo
Antti Majander, Junichiro Tanizakin pääteoksen Makiokan sisarusten suomennos on kirjasyksyn tapaus. – HS 5.10.1991
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Leipätaikinaa tehtäessä tuorehiiva todellakin neuvotaan yleensä laittamaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja kuivahiiva taasen noin 42 asteiseen. Löytyi kuitenkin artikkeli, jossa leipurimestari Kari Hagelberg neuvoo laittamaan tuorehiivan huomattavasti yleistä neuvoa viileämpään veteen, jopa 10-15 asteiseen. "Kun leipä paistetaan, lopputulos säilyy silloin sopivan sitkeänä ja leipä pysyy useamman päivän oikein syömäkelpoisena.", perustelee Hagelberg neuvoaan.
Leivinhiiva – Wikipedia
Voi hiivatti! Leipurimestari Kari tyrmää yleisen harhaluulon, johon sinäkin olet uskonut | Makuja | MTV Uutiset
Ruoanlaiton kemiallisiin salaisuuksiin voi tutustua myös seuraavan listauksen kirjojen avulla:
Helmet -- elintarvikekemia
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Anton Tšehovin novellista V ovrage (1899), Rotkossa, on kaksi suomennosta.L. Helon suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953)Ulla-Liisa Heinon suomennos on julkaistu teoksissa Tšehov, Anton. Suuret kertomukset. 2 (Otava, 1961), Nainen ja sylikoira (Otava, 19973) ja Tšehov, Anton. Mestarinovelleja. 2 (Otava, 1975). Anton Tšehovin novellista Nevesta (1903), Morsian, on neljä suomennosta.Matti Lehmosen suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (SMIA, 1945).L. Helon ja V. Leväsen suomennos on luettavissa teoksesta Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953).Juhani Konkan...
Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
